Tuntuuko MAO-valitusten käsittelytahti hitaalta? Onko mitään tehtävissä?
Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2021
Tuntuuko sinustakin joskus siltä, että kilpailutuksesta tehdyn markkinaoikeusvalituksen käsittelyaika lähentelee pituudeltaan valovuotta. Et ole tuntemustesi kanssa yksin. Tätä käsitystä tukee myös juuri valmistunut valtiovarainministeriön asettaman selvityshenkilön professori emerita Leena Halilan raportti.
Raportin tavoitteena oli selvittää julkisten hankintojen valitusprosessien kestoa sekä esittää ehdotuksia käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Vastaavaa selvitystä ei ole Suomessa aiemmin tehty.
Raportin perusteella suurin osa hankintoja kokevista valituksista ratkaistaan kohtalaisen nopeasti. Keskimääräinen käsittelyaika on raportin mukaan noin seitsemän kuukautta. Omassa hoidossani olleiden valitusasioiden käsittelyaika on kuitenkin keksimäärin ollut asian luonteesta riippumatta 12,4 kuukautta.
Keinoja käsittelyaikojen lyhentämiseksi
Vaikka Halilan raportista löytyy paikoin hyviä huomioita, ei raportti mielestäni tarjoa kovinkaan montaa konkreettista keinoa valitusten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi. Raportti ei myöskään anna vastausta sille, miksi joissain maissa pystytään ratkomaan asioita selkeästi Suomea nopeammin.
Raportin mukaan toimivana ei voida pitää ainakaan markkinaoikeuden aseman muuttamista julkisten hankintojen erityistuomioistuimena. Myöskään määräaikavaatimuksen asettamista MAO:n päätöksenteolle ei pidetä tarpeellisena. Sen sijaan osa hankintavalituksista voitaisiin säätää kiireellisiksi sekä vahvistaa prosessinjohtoa ja sisäistä seurantaa MAO:n toiminnassa. Myös resursseja olisi syytä tarkastella. Itseäni jää tässä kohdin kuitenkin mietityttämään, mitkä olisivat lopulta toimivia hankintavalitusten kiireelliseksi säätämisen perusteita. Eikö työkuorma vain kasvaisi entisestään, mikäli MAO kaiken muun ohella käsittelisi vielä valitusten luokittumista joko kiireellisiksi tai ei-kiireellisiksi?
Raportissa kehotetaan myös lisäämään hankintaoikaisun käyttöä hankintamenettelyn selvien virheiden korjaamiseksi. Siinä muistutetaan lisäksi hankintayksiköiden omasta vastuusta oikeudenkäyntien tehostamiseksi. Tämä sinällään on hyvä neuvo, mutta se ei kuitenkaan mielestäni ratkaise ongelmaa. Uskon nimittäin, että hankintayksiköt muistavat jo nykyisellään varsin hyvin informoida hankintaoikaisun käsiteltäväksi ottamisesta sekä etenkin oikaisun johdosta tehdystä päätöksestä. Mikäli näin ei ole, on MAO:n syytä parantaa ohjeistustaan. Aika pienin ponnisteluin, voisi valituksen tiedoksiannon yhteyteen lisätä hankintayksikölle muistutuksen ilmoittaa oikaisun johdosta tehdystä päätöksestä myös MAO:lle.
Jotain siis oli syytä tehdä, vai mitä? Itse olen miettinyt seuraavia muutosehdotuksia:
Prosessin jatkamisen edellytykset tarkastetaan heti alkuvaiheessa
- Kaikkien osapuolten ajan säästämiseksi, voisi MAO heti valitusprosessin alkuvaiheessa tarkistaa käsittelyn jatkamisen kannalta oleelliset asiat, kuten esimerkiksi onko valitus saapunut myöhässä tai onko valittajalla asianosaisasemaa. Jos nämä prosessinedellytykset täyttyvät, voidaan kirjelmöintiä jatkaa muiden valitukseen johtaneiden seikkojen osalta.
Kaikki valitusperusteet esitetään määräajan puitteissa
- Tuntuu siltä, että nykyisellään voidaan marssittaa prosessin aikana esiin lähes rajoituksetta uusia valitusteemoja. Valittaja voi jopa kuukausien kuluttua esittää väitteen vaikkapa vertailuperusteiden lainvastaisuudesta, jolloin hankintayksikkö joutuu arvioimaan prosessin oikeellisuuden ja hankintapäätöksen kestävyyden kokonaan uudestaan. Joskus hankintaoikaisun tekemiselle asetettu 90 päivän määräaika on ehtinyt kulua umpeen, joten hankintapäätöstä ei voida edes enää oikaista, vaikka tämä olisi järkevin ratkaisu.
Asioiden tutkimisesta ”viran puolesta” luovutaan
- Hankintayksiköissä on ihmetelty MAO:n tapaa tutkia sellaisiakin asioita ns. viran puolesta, joihin kumpikaan osapuoli ei ole vedonnut. Jos valittaja ei ole osannut johonkin asiaan vedota, ei siihen pitäisi mielestäni myöskään MAO:n puuttua.
Prosessia selkeytetään ja täydennetään ohjeistusta
- Jos mitään muuta ei keksitä, on aina mahdollista parantaa itse prosessia. Erilaisten vastaselitysten, lausumien, lisälausumien sekä sähköpostien tiedoksiannon yhteydessä ei ohjeisteta juuri mitään jatkotoimista. MAO voisi esimerkiksi asettaa selkeän määräajan mahdollisten kirjelmien toimittamiselle. Pahitteeksi ei olisi, että MAO viheltäisi pelin poikki asian tullessa riittävästi selvitetyksi. Usein prosessi tuntuu jumittuneen ikuiseen luuppiin kirjelmien sinkoillessa osapuolelta toiselle. Välillä minua on ihmetyttänyt, mitä oikein on tapahtunut, kun pelkän vastapuolen lausuman tiedoksiantoon on vierähtänyt prosessin rattaissa yli kuukausi. Halilan raporttia lainatakseni: ”Prosessinjohtoon kuuluu selvityskeinoista päättäminen ja määräaikojen asettaminen eri prosessitoimille. Määräaikojen noudattamisen seuranta on myös osa oikeudenkäynnin etenemisestä huolehtimisesta. Toimivaan prosessinjohtoon kuuluu edelleen se, että asia viedään selvittämisen ja kuulemisten jälkeen tehokkaasti tuomioistuimen päätettäväksi.”
Mieleeni hiipii väistämättä ajatus olisikohan tuomioistuimissakin kenties jo aika ottaa prosessinjohdossa käyttöön yritysmaailmasta tuttu Lean-ajattelumalli. Lean-mallin avulla pyritään muun muassa parantamaan asiakastyytyväisyyttä, pienentämään toiminnan kustannuksia sekä lyhentämään läpimenoaikoja. Tätä odotellessa.
PTCS:ltä saat apua ja neuvoja julkisten hankintojen kilpailutusten läpiviemisessä
Jos mieleesi nousee kysymyksiä tai eteesi tulee odottamattomia ongelmia, voit lähettää myös viestiä info@ptcs.fi, niin olemme sinuun pikaisesti yhteydessä.
Tutustu myös tarkemmin valitusasioihin ja MAO-prosesseihin liittyviin palveluihimme.
