Allianssimallin ultralyhyt oppimäärä
Allianssimallista on puhuttu ja uutisoitu melko ahkerasti viime vuosien aikana. Välillä allianssimallista on esitetty kriittisiäkin näkökantoja, mutta niitä ovat toisaalta tasapainottaneet uutisoinnit siitä, miten allianssit ovat onnistuneet alittamaan asetetun budjetin tai ylittämään tavoitellun laatutason. Ks. esim. Tampereen Rantatunnelia koskeva uutinen, Tesoman hyvinvointipalvelua koskeva uutinen ja Infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmää koskeva uutinen.
Suomessa allianssimallia on hyödynnetty rakennusurakoiden, palveluiden ja ICT-hankkeiden toteutusmuotona.
Mikä ihmeen allianssi?
Allianssimallissa on kyse yhteistyön organisoimistavasta yhteistoiminnalliseen tyyliin. Allianssimallilla tavoitellaan kaikkien osallistuvien tahojen osaamisten hyödyntämistä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on sekä laadukas että budjetissaan pysyvä lopputulos. Samalla pyritään myös jakamaan hankkeeseen liittyviä riskejä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Allianssin muodostamiseksi osapuolet solmivat allianssisopimuksen. Ensimmäiseksi allianssin osapuolet suunnittelevat yhdessä palvelun tai urakan (”kehitysvaihe”) ja sen jälkeen toteuttavat sen yhdessä (”toteutusvaihe” tai ”palveluvaihe”). Urakoihin liittyy lisäksi yleensä viiden vuoden jälkivastuuvaihe, jonka aikana allianssi pitää huolen siitä, että lopputulos vastaa sovittua. Kustannuksia ja laatua seurataan, ja onnistumisista palkitaan kannustinjärjestelmän kautta.
Miten allianssimalli eroaa ”perinteisistä” toteutus- ja sopimusmalleista?
Perinteisillä sopimuksilla sovitaan esimerkiksi tietyn palvelun tuottamisesta tai urakan toteuttamisesta sopimuksen mukaista kiinteää hintaa vastaan. Kun homma tai osa siitä on tehty, raha vaihtaa omistajaa.
Perinteisistä siilomaisista sopimussuhteista (”sinä vastaat tuosta ja minä vastaan tästä”) poiketen allianssimallissa osapuolet muodostavat hanketta varten yhteisen organisaation, työskentelevät tiiviisti yhdessä ja vastaavat myös lopputuloksesta yhdessä.
Allianssimalliin sisältyvät kaikki vaiheet alusta loppuun, mutta eteneminen tapahtuu kuitenkin selkeästi yksi askel kerrallaan. Toisin sanoen ensin suunnitellaan yhdessä ja sitten toteutetaan yhdessä. Tästä poiketen esimerkiksi rakennusurakan yhteydessä tyypillisesti suunnittelijat suunnittelevat ensin hankkeen käytännössä valmiiksi. Vasta tämän vaiheen jälkeen sitten hankitaan urakoitsija, joka toteuttaa suunnitelmien mukaisen kokonaisuuden. Tällöin urakoitsijan erityisosaaminen – jota suunnittelijoilta ei ainakaan samassa laajuudessa yleensä löydy – jää ainakin osin hyödyntämättä. Rakennusvaiheessa muutosten tekeminen urakoitsijan aloitteesta on enää rajoitetusti mahdollista.
Allianssimalliin kuuluva kannustinjärjestelmä ohjaa allianssin toimintaa sekä eurojen että laadun osalta. Allianssimallissa asetetaan mallin terminologian mukaisesti tavoitekustannus, johon allianssi pyrkii. Tavoitekustannuksen alittaminen tietää kaikille osapuolille lisäeuroja lompakkoon, kun taas tavoitekustannuksen ylittäminen vähentää euroja lompakosta. Laadun osalta asetetaan puolestaan mallin terminologian mukaisesti avaintulostavoitteet, joiden ylittäminen tuo tilaajalle laadullista lisäarvoa ja palveluntuottajille lisäeuroja lompakkoon.
Milloin allianssimallia kannattaa käyttää?
Allianssimalli on parhaimmillaan sellaisten monimutkaisten palveluiden ja urakoiden toteutusmuotona, joissa tavoiteltuun päämäärään tai laatutasoon pääseminen edellyttää aidosti allianssin jokaisen osapuolen panoksen ja sitoutumisen.
Allianssimallin käyttäminen vaatii toisaalta riittävien resurssien varaamista – myös tilaajalta, joka on aktiivisesti mukana allianssissa alusta loppuun saakka. Tilaajan kannalta allianssi ei siis ole ulkoistusratkaisu.
Allianssimallille otollisia käyttötilanteita (ja esimerkkitoteutus):
- laaja ja/tai monimutkainen rakennusurakka, jonka onnistuminen edellyttää niin tilaajan, suunnittelijoiden kuin rakentajan osaamisen hyödyntämistä heti alusta alkaen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi (esim. Tampereen Rantatunneli)
- laaja palvelutoiminta kumppanuustyyppisesti (esim. Tesoman hyvinvointipalvelut)
- osapuolten tiivistä yhteistyötä edellyttävän ICT-järjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen (esim. Infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmä ja -palvelu)
Kaikkeen allianssimallikaan ei kuitenkaan ole vastaus. Allianssimalli ei lähtökohtaisesti ole paras toteutusmalli esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa:
- pienimuotoinen palvelu tai pieni urakka (allianssin organisointiin kuluu suhteellisen paljon resursseja, jolloin kustannustehokkuus kärsii)
- yksinkertainen, vakiosisältöinen tai jo pitkälti ratkaisuiltaan lukittu palvelu tai urakka (ei tarvetta yhteiselle kehittämiselle, jolloin allianssimallista saatava hyöty pienenee)
- tilaajalla ei ole resursseja osallistua allianssin toimintaan (allianssin jokaisen osapuolen panos ja sitoutuminen vaaditaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi)
Tällaisissa palveluissa ja urakoissa on järkevämpää käyttää perinteisiä toteutus- ja sopimusmalleja, jotka ovat useimmille toimijoille jo entuudestaan tuttuja.
Voiko allianssimallia hyödyntää julkisissa hankinnoissa?
Kyllä voi. Allianssimallia on käytetty monissa urakoissa ja palveluissa, joissa on toteutettu julkinen hankinta. Esimerkkejä olenkin jo maininnut edellä.
Karkeasti prosessi etenee siten, että ensin tehdään strateginen valinta sen suhteen, että toteutusmuodoksi valitaan allianssimalli. Tämän jälkeen suunnitellaan allianssin muodostamista ja pohditaan muun muassa sitä, minkälaista osaamista tilaajalta itseltään löytyy ja toisaalta minkälaista osaamista on tarve saada palveluntuottajilta. Sopivien palveluntuottajien hankkimisen jälkeen voidaan sitten muodostaa allianssi tilaajan ja palveluntuottajien kesken.
Mikäli tilaaja on velvollinen kilpailuttamaan hankintansa, allianssin muodostaminen edellyttää palveluntuottajien hankkimista esimerkiksi hankintalakia tai erityisalojen hankintalakia noudattaen. Käytännössä tällöin kilpailutetaan allianssin osapuoliksi tulevat palveluntuottajat. Hankintamenettelynä on yleensä käytetty neuvottelumenettelyä.
Blogin on kirjoittanut PTCS:n asiantuntija, lakimies Juho Laine.
Tutustu myös aiemmin aiheesta kirjoitettuun blogiimme Pelastaako allianssi maailman?.
Haluatko oppia aiheesta lisää?
Allianssimallista lisätietoa janoaville järjestämme aihetta laajemmin avaavan webinaarin 27.4.2023 klo 9:00-12:00. Tustutu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
Kun allianssin hyödyntäminen mietityttää, me autamme.
PTCS auttaa kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi. Myös silloin, kun mietit, toimisiko allianssimalli sinun hankinnassasi. Ota yhteyttä Laura Mäkeen, lähetä viesti info@ptcs.fi tai pyydä tarjous.
Tags: allianssiallianssimalliJulkiset hankinnatkoulutukset