Pelastaako allianssi maailman?
Tai ainakin Suomen kestävyysvajeen, maakuntauudistuksen ja homekoulut? Mikä on tämä vuosisatoja piilossa ollut ihmelääke, joka nyt tarjoaa pelastusta asiaan kun asiaan? Ainakin tällaiseen vaikutelmaan voi päätyä, kun juhlapuheita ja uutisointia allianssien ympäriltä seuraa.
Allianssimalli on vakiintunut Suomessa yhdeksi monimutkaisten ja haastavien rakennushankkeiden toteutusmuodoksi. Malli nousi laajempaan tietoisuuteen erityisesti Tampereen Rantatunnelin onnistuneen allianssitoteutuksen myötä.
Rakennushankkeiden hyvien kokemusten siivittämänä, tätä läpinäkyvyyteen ja luottamukseen sekä yhteiseen vastuun, riskien ja päätöksenteon jakamiseen perustuvaa yhteistyön tapaa, on haluttu hyödyntää myös muissa hankinnoissa. Ensimmäisten joukossa on ollut Tesoman hyvinvointikeskus Tampereella, jossa on keväästä 2018 lähtien tuotettu allianssimallilla laajaa kirjoa kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyviä palveluja. Väylävirastossa (ent. Liikennevirasto) toteutetaan allianssimallilla väyläverkon tiedonhallintaan liittyvää ICT-järjestelmähankintaa. Toteutusvaiheessa olevan hankkeen allianssipartnereiden kokemukset ovat olleet myönteisiä.
Onko siis kyseessä uusi ihmelääke? Ei ole.
Onko tämä vain ohimenevä trendi-ilmiö? Toivottavasti ei.
Mihin hankintoihin allianssi sopii?
Allianssimalli sopii hankkeisiin, joissa hankinnan kohde on monimutkainen ja vaatii laaja-alaista osaamista. Allianssimallissa palveluntuottajat valjastetaan mukaan mahdollisimman aikaisin, jolloin palveluntuottajien osaaminen saadaan käyttöön jo hankkeen suunnitteluvaiheeseen. Mallissa allianssipartnerit toteuttavat samaa hanketta ja yhteisiä tavoitteita. Nopeasti muuttuvien toimintaympäristöjen ja keskeneräisten suunnitelmien maailmassa ei kannata jäädä yksin, vaan koota yhteen tilaaja- ja palveluntuottajapuolen paras osaaminen ratkaisemaan olemassa olevia haasteita ja innovoimaan uutta sekä jakamaan riskejä.
Mitä allianssi vaatii osapuolilta?
Allianssissa toimiminen vaatii kuitenkin hankintayksiköltä perinteistä tilaaja-toimittajamallia aktiivisempaa roolia ja enemmän resursseja sekä hankintavaiheessa että itse allianssin kehitys- ja toteutusvaiheissa. Allianssissa osapuolet vastaavat yhdessä palvelun tuottamisesta yhteisellä organisaatiolla. Niinpä tilaajalta täytyy löytyä muun muassa riittävät henkilöresurssit allianssin käyttöön.
Miten kilpailutan allianssin?
Hankintalain näkökulmasta allianssi ei ole mikään oma erillinen hankintamenettelynsä. Koska hankinnan kohteen tarkkaa sisältöä on etukäteen hankalaa arvioida – sitähän juuri ryhdytään allianssin kehitysvaiheessa yhdessä kumppanien kanssa tarkentamaan – ovat neuvottelumenettelyt luontevin tapa allianssin kokoamiseen.
Kannattaako allianssia käyttää?
Vaikka allianssimalli kuulostaisi nyt korviisi juuri oikealta patenttiratkaisulta, ei päätöstä mallin käytöstä pidä tehdä kevein perustein. Mallin tarkoituksenmukaisuus ja käyttökelpoisuus kannattaa arvioida aina hankekohtaisesti, huomioiden erityisesti hankinnan luonne, tilaajan käytössä olevat resurssit, aikataulu ja kustannukset.
Vinkkejä allianssin käyttöön saat myös 6.3.2019 järjestettävästä webinaarista ”Allianssimallilla kohti yhteistoimintaa”. Webinaarissa perehdytään allianssimallin ominaispiirteisiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Tekstin kirjoittaja PTCS:n asiantuntija, varatuomari Merja Kortesuo toimii tämän webinaarin kouluttajana.
Tags: allianssiallianssimalliTampereen RautatietunneliTesoman hyvointikeskus