Hyvinvointialueille siirtyneiden sote-palveluiden kilpailutukseen tarvitaan resursseja ja osaamista
Hyvinvointialueet ovat suunnitellusti aloittaneet toimintansa tämän vuoden alussa ja sote-uudistus on siltä osin saatu maaliin. Mutta nyt varsinainen työ vasta alkaa. Yksi isoista haasteista on palvelujen järjestämiseen liittyvien hankintojen ja kilpailutusten siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle. Mitä haasteiden taklaaminen edellyttää esimerkiksi juuri sote-palveluhankintojen osalta?
Valtioneuvoston viime vuoden loppupuolella julkaisemassa tiedotteessa kehotettiin kaikkia osapuolia vielä varmistamaan, että hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvät sote- ja pelastustoimen palvelut pystytään järjestämään vastuunsiirrosta huolimatta häiriöttömästi. Tiedotteessa korostettiin lisäksi, että myös työnantajavelvoitteet, kuten palkkojen maksaminen, on pystyttävä heti alusta asti hoitamaan entiseen tapaan. Samalla korostettiin, että turvallinen siirtymä edellyttää eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä, jotta kaikki mahdolliset tiedot esimerkiksi siirtyvän henkilöstön osalta luovutetaan hyvinvointialueille ajallaan.
Hoiva&Terveyden yhdessä Suomen Yrittäjien ja sen sote-toimialajärjestöjen kanssa tammikuussa järjestämässä sote-seminaarissa korostettiin strategista ja joustavaa yhteistyötä yli sektorirajojen koko siirtymäkauden ajan, jotta sote-uudistukselle asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan.
Hyvinvointialueille on jo rekrytoitu paljon erilaisia osaajia ja lisää haetaan jatkuvasti, koska edessä on vielä monenlaisia haasteita ja osaamista ja resursseja niiden taklaamiseen tarvitaan.
Sote-hankintojen kilpailutuksen läpivienti vaatii erityisosaamista
On selvää, että hyvinvointialueiden nykyiset resurssit ja osaaminen eivät mitenkään vielä riitä vastaamaan kaikkiin haasteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sote-palvelujen hankkimista ostopalveluina, mutta myös hankintojen kilpailuttamista. Kaikkien hankintojen kilpailutuksissa on nykyisin osattava ottaa huomioon monia eri seikkoja kuten esimerkiksi tuottavuuden parantaminen. Myös uudenlaiset toimintatavat, kuten mobiili- ja digitaaliset palvelut, tuovat lisää haasteita myös sote-hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Kilpailutukset tulevat olemaan yhä haastavampia ja vaativat syvällisen substanssiosaamisen lisäksi myös kykyä uudenlaiseen ajatteluun.
Näin julkisten hankintojen näkökulmasta katsottuna on erittäin tärkeää varmistaa, että hyvinvointialueilla on heti alusta alkaen riittävästi resursseja erityisosaamista vaativien sote-palveluiden kilpailutusten läpiviemiseen.
Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä se, että sote-palveluhankintojen kilpailuttaminen on ns. oma taiteenlajinsa, jossa on ihan omat pelisääntönsä. Esimerkiksi, jos sote-palveluhankinnan arvo ylittää sote-hankinnoille asetetun 400 000 euron kynnysarvon, on kilpailutus tehtävä hankintalain 12 luvun mukaisesti. Lisäksi sote-hankinnoissa on luonnollisesti osattava ottaa huomioon kaikki palveluja koskeva muu lainsäädäntö.
Erityisosaamista vaatii myös se, että hankintayksikölle on hankintalaissa annettu huomattavasti vapautta päättää, millaista hankintamenettelyä se käyttää. Hankintamenettelyä valittaessa on siis huomioitava, ettei kilpailutuksessa esimerkiksi syrjitä joitakin toimittajia tai estetä osallistuminen hankintamenettelyyn.
Lue lisää sote-hankinnoissa käytettävistä menettelyistä aiemmista blogikirjoituksistamme Julkisten hankintojen hyviä käytäntöjä ja onnistuneita hankintoja ja Avoin sopimusjärjestely sote-hankinnoissa.
Sopimus on tärkeä osa onnistunutta hankintaa
Hyvinvointialueiden haasteita lisää varmasti myös se, että tilanne markkinoilla on juuri nyt jokseenkin hankala. Mediassa on tuotu esiin tilanteita, joissa sote-palveluiden kilpailutusten kanssa on ollut ongelmia. Helsingin Sanomissa esimerkiksi uutisoitiin 6.2.2023, että Helsingin kaupungin työterveyspalveluiden kilpailutus keskeytettiin, koska yhtään tarjousta ei saatu. Tähän vaikuttaa varmasti se, että sote-alaa vaivaa henkilöstöpula ja inflaatio laukkaa. Potentiaaliset tarjoajat näkevät pitkissä ja kiinteähintaisissa sopimuksissa suuria riskejä, joita eivät uskalla tällä hetkellä ottaa.
Tarjouspyynnön liitteenä julkaistavilla sopimusehdoilla voidaan vaikuttaa siihen, että mahdollisimman monet tarjoajat haluaisivat ja uskaltaisivat jättää tarjouksensa epävarmassakin tilanteessa. Sopimusehdot on pystyttävä laatimaan joko itse tai yhdessä tarjoajien kanssa sellaisiksi, että mahdolliset riskit jakaantuvat mahdollisimman tasapuolisesti osapuolten kesken. Osaamista tarvitaan myös sen jälkeen, kun sopimus on saatu laadittua ja allekirjoitettu. Kilpailutus voidaan katsoa onnistuneeksi, kun tehtyä sopimusta pystytään soveltamaan molempia sopijapuolia tyydyttävällä tavalla koko sopimuskauden ajan.
Blogin ovat yhteistyössä kirjoittaneet PTCS:n toimitusjohtaja Saila Eskola ja juristiharjoittelijamme Annemari Kauppi.
Tutustu myös aiemmin julkaistuihin sote-uudistusta koskeviin kirjoituksiimme
Sote-uudistus ja hankintalain soveltaminen – kiperiä kysymyksiä ja vastauksia
Sote-uudistus tulee. Hyvinvointialueelle siirtyvät sopimukset ja niiden muuttaminen
Haluatko oppia lisää sote-hankinnoista?
Jos haluat tietää ja ymmärtää niistä enemmän, kannattaa ehdottomasti tutustua Sosiaali- ja terveyspalveluiden julkiset hankinnat -kurssimme sisältöön ja ilmoittautua mukaan. Webinaari järjestetään 25.5.2023 klo 9–16.
Koulutuskalenteristamme löydät myös kaikki muut ajankohtaiset julkisten hankintojen koulutuksemme.
PTCS:lta saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi
Jos sote-palveluiden hankinnat mietityttävät, meiltä saat apua koko kilpailutusprosessin läpiviemiseen ja sopimuksen tekemisen jälkeen. Ota yhteyttä Laura Mäkeen tai lähetä viesti info@ptcs.fi. Lauralta voit myös pyytää tarjouksen juuri sinun organisaatiollesi räätälöidystä tilauskoulutuksesta.
Tags: hyvinvointialueetJulkiset hankinnatkilpailutusosaaminenSopimusosaaminensote-hankinnatuudistus