Mistä julkisissa hankinnoissa riidellään?
Julkisiin hankintoihin liittyvät riidat voivat äkkiseltään vaikuttaa sekalaiselta joukolta erityyppisiä juttuja. Yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävissä julkisia hankintoja koskevissa riidoissa toistuvat kuitenkin tyypillisesti samat aiheet. Tässä kirjoituksessa nimetään keskeisimmät julkisia hankintoja koskevat sopimusriidat ja käydään läpi niihin liittyvää oikeuskäytäntöä.
Julkisten hankintojen tyypilliset riidanaiheet
Julkisissa hankinnoissa riidellään ensinnäkin siitä, onko hankintamenettelyn osapuolella oikeus vetäytyä hankinnasta. Oikeus vetäytyä liittyy siihen, että hankintamenettely sitoo tilaajaa. Toisaalta vetäytymisoikeutta voidaan tarkastella myös tarjoajan näkökulmasta tarjouksen sitovuuden kannalta. Usein riidellään myös siitä, onko sopimus syntynyt vai ei. Kolmantena tyypillisinä sopimusriitojen aiheina ovat sopimuskaudenaikaiset ongelmat eli tilanteet, joissa sopimuksen ehdoista on osapuolten välillä epäselvyyttä.
Hankintamenettelyn sitovuus ja menettelyn keskeyttäminen
Hankintamenettely sitoo tilaajaa. Hankintamenettelyn sitovuus merkitsee tilaajan kannalta sitä, että hankintayksikön on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tehtävä hankintasopimus. Hankintamenettelyä ei siis saa käyttää pelkkänä markkinoiden kartoittamisen välineenä, vaan julkisen hankintamenettelyn pitäisi lähtökohtaisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen on mahdollista hankintalain 125 §:n asettamissa rajoissa. Hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Keskeyttämistä koskevassa arvioinnissa tuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, ovatko keskeyttämisen taustalla olevat syyt todellisia ja perusteltuja sekä seuraako siitä, että tarjoajia kohdellaan epätasapuolisesti tai syrjivästi. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole mahdollista enää silloin, kun hankintasopimus on tehty.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen ilman lain mukaisia perusteita merkitsee sopimuksentekorikkomusta, joka voi johtaa hankintayksikön korvausvastuuseen. Hankintayksikkö voi olla velvollinen korvaamaan tarjoajalle negatiivisen sopimusedun mukaiset tarjousmenettelystä aiheutuneet kulut, kuten tarjouksen tekemisestä aiheutuneet kulut ja suunnittelukulut. Korvausvelvollisuuden tuomitsemiksi riittää, että tarjoaja näyttää toteen hankintayksikön virheellisen menettelyn ja, että tarjoajalla olisi ollut virheettömässä menettelyssä todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Positiivisen sopimusedun korvaaminen eli sopimuksen saamatta jäämisestä aiheutuneen taloudellisen menetyksen korvaaminen tulee sen sijaan kyseeseen vain silloin, jos siihen on erityisiä perusteita (KKO 1999:48, KKO 1996:84).
Tarjouksen sitovuus ja tarjouksen muuttaminen
Vastaavasti kuin hankintamenettely sitoo tilaajaa, sitoo tarjous sen antajaa. Kun hankintayksikkö on ottanut tarjouksista selon eli avannut tarjoukset, ei tarjoaja voi enää peruuttaa tarjoustaan. Oikeustoimilain 39 §:n nojalla tarjoaja voi kuitenkin erityisten syiden vallitessa vetäytyä, kunnes hankintayksikkö on ryhtynyt määrääviin toimiin eli tehnyt hankintapäätöksen. Tarjous voi olla tarjoajaa sitomaton myös oikeustoimilain 32 §:n tarkoittaman sisältöerehdyksen perusteella. Edellytyksenä on tällöin, että tarjouksessa on virhe, josta hankintayksikkö on tiennyt tai sen olisi tullut tietää.
Menettelystä ilman laillista perustetta vetäytynyt tarjoaja voidaan tuomita korvaamaan hankintayksikölle aiheutunut positiivinen sopimusetu aiheuttamansa sopimusrikkomuksen vuoksi. Positiivisella sopimusedulla tarkoitetaan tässä ns. kateoston korvausta eli voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjousten välisen erotuksen korvausta. Ratkaisun KKO 2008:57 mukaan rakennusurakoissa oikeustoimilain 32 §:n sisältöerehdyksestä seuraava positiivisen sopimusedun korvaaminen edellyttää suurta hinnaneroa ja lisäksi tilaajan tietoisuutta virheestä tai, että virheen olisi tullut olla tilaajan havaittavissa sen käytettävissä olleista tiedoista.
Tarjouksen sitovuus merkitsee lisäksi sitä, ettei myöskään tilaaja voi hyväksyä tarjoajan tarjoukseensa tekemiä muutoksia. Jos tilaaja hyväksyy tarjoajan tekemät muutokset, on kyse todennäköisesti laittomasta suorahankinnasta.
Sopimuksen syntyminen
Sopimuksen syntymiseen liittyvät riidat ovat julkisissa hankinnoissa yleisiä. Hankintalain 128 §:ssä on asetettu hankintasopimuksen syntymiselle muotovaatimus. Hankintalain mukaan ”hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä”. Aiemmin sopimuksen katsottiin syntyneen jo pelkästään sillä perusteella, että tarjous oli hyväksytty. Myöskään hankintapäätöksen tiedoksianto ei synnytä sopimusta.
Sopimusaikaiset ongelmat
Sopimuskauden aikaiset ongelmat liittyvät tavanomaisesti sopimusehtojen tulkintaan. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2001:34 todennut, että sopimusta tulkittaessa tulee ottaa huomioon sopimuksen sanamuodon lisäksi myös kaikki muu tulkinta-aineisto, jolla on merkitystä sopimuksen sisältöä selvitettäessä. Tällaista tulkinta-aineistoa ovat mm. sopimukseen johtaneet neuvottelut. Julkisen hankintamenettelyn eri vaiheissa syntyy suuri määrä erilaista kirjallista aineistoa, jolla on merkitystä sopimusta tulkittaessa. Riitatilanteita varten on erityisen tärkeää, että prosessin eri vaiheet on huolellisesti dokumentoitu.
Ratkaisun KKO 2016:10 mukaan sopimuksen tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto vakiintuneen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaisesti. Jos sopimuksen sanamuoto on siten epäselvä, että se mahdollistaa useita perusteltuja tulkintavaihtoehtoja, on sopimusta vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden mukaan pääsääntöisesti tulkittava laatijansa vahingoksi. Julkisissa hankinnoissa sopimuksen laatii yleensä tilaaja. Sillä osapuolella, joka vaatii sopimuksen sanamuodosta poikkeamista, on asiassa näyttövelvoite.
Tyypillisiä sopimusehtoihin liittyviä kiistoja
Sopimuskaudella esiin nousevat sopimusehtoihin liittyvät tulkintaerimielisyydet tilaajan ja yrityksen välillä koskevat tyypillisesti hinnantarkistusta, lisä- ja muutostöitä, tarjottuja henkilöresursseja ja aikatauluja koskevia sopimusehtoja. Riitaa syntyy usein myös siitä, vastaako toteutettu hankinnan kohde eli palvelu, urakka tai tavara vaadittua. Lisäksi riidellään myös siitä, onko hankintayksiköllä tietyssä tilanteessa ostovelvoitetta.
Tekstin ovat kirjoittaneet PTCS:n asiantuntijat VT Aarne Kumlin ja OTM Sara Taivainen.
PTCS:ltä saat osaavaa apua riitatilanteissa
Hoidamme riidanratkaisun vahvalla asiantuntemuksella ja pidämme sinut tilanteen tasalla prosessin eri vaiheissa. Kun kohtaat sopimusoikeudellisia ongelmia, ota yhteyttä Pauliina Karinkantaan tai lähetä viesti info@ptcs.fi
Tutustu mysö sopimusoikeudellisiin palveluihimme.
Tags: riidanratkaisusopimusriidat