Sidosyksikköaseman muuttaminen ja siitä luopuminen

Viime vuoden aikana sidosyksikköhankinnoista annettiin useita markkinaoikeuden ratkaisuja (mm. MAO:154/2024, MAO 500/2024 ja MAO:353/2024). Monet hankintayksiköt ovatkin joutuneet tarkastamaan niiden järjestelyiden laillisuutta, joissa ovat mukana. Voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen on pakottanut hankintayksiköt tekemään riskianalyysejä laittomista suorahankinnoista ja pohtimaan muutoksia sidosyksikköstatuksella toimivilta yhtiöiltä tehtävien ostojen osalta. Toteutuessaan myös hankintalakiin kaavailtu 10 % vähimmäisomistusosuus sidosyksikössä velvoittaa monet sidosyksiköt sopeuttamaan toimintansa uusiin säännöksiin. Ensimmäiset sidosyksikköjä koskevat yrityskaupatkin ovat toteutumassa.  

Mitä muutoksia hankintayksiköt sitten voivat tehdä? Voidaanko sidosyksikkö myydä kokonaan? Siirtyvätkö sopimukset vai onko hankinnat kilpailutettava?    

Sidosyksikköaseman menettäminen 

Yhtiö menettää asemansa sidosyksikkönä, jos hankintalain 15 §:n mukainen määräysvaltakriteeri ei täyty tai jos ulosmyynnille asetetut rajat ylittyvät. Ulosmyyntirajat voivat ylittyä silloin, kun myynti kohdistuu omistajiin, jotka eivät käytä määräysvaltaa.  

Jotkut sidosyksikköstatuksella toimivista yhtiöistä eivät tosiasiallisesti täytä sidosyksikköasemaan liittyviä edellytyksiä. Yhtiöt toimivat sidosyksikön tavoin myymällä palveluita omistajilleen ilman kilpailutusta, vaikka näillä omistajille ei olisikaan oikeuskäytännön edellyttämää määräysvaltaa tai yhtiö myisi palveluita näille omistajille yli sidosyksiköitä koskevien ulosmyyntirajojen. 

Mitä eri keinoja sidosyksikköaseman purkamiseen on? 

Jos yhtiö ei täytä sidosyksikköasemaan vaadittavia edellytyksiä, tilanne voidaan ratkaista monella eri tavalla. Vaihtoehtoja mietittäessä pitäisi ensin selvittää, ovatko yhtiön tuottamat palvelut kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin mitä markkinoilta kilpailutuksen kautta saatavat palvelut olisivat. Päätöksenteon pohjana pitäisi olla luotettavaan tietoon perustuva tuotantotapa-analyysi.  

Jos sidosyksikön palvelut sen perusteella todetaan yhtä edullisiksi tai edullisemmiksi kuin mitä kilpailulla markkinalla olisi tarjolla, on todennäköistä, että ainakin osa sidosyksikön omistajista haluaa jatkossakin ostaa palvelut sidosyksiköltä. Tällöin on ratkaistava, miten saadaan varmistettua se, että kaikki omistajat käyttävät lainsäädännössä edellytetyllä tavalla määräysvaltaa yhtiöön eikä ulosmyyntirajat ylity. 

Sidosyksikön omistajien määrän vähentäminen 

Jos yhtiössä on paljon omistajia ja omistusosuudet ovat pieniä, voidaan omistajien määräysvaltaa kasvattaa tekemällä omistuspohjaan muutoksia. On ratkaistava, ketkä omistajat luopuvat osuudestaan, eli myyvät osakkeensa jäljelle jääville osakkaille.  

Markkinaoikeuden viime vuonna tekemät päätökset ovat linjassa sidosyksikköhankintoja koskevan vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa. Kyse ei siten ole mistään uusista linjauksista, eivätkä ratkaisut ole mitenkään yllättäviä. Tämän vuoksi voisi kuvitella, että sidosyksikkönä toimineiden yhtiöiden osakassopimuksissa on varauduttu tilanteisiin, joissa pienosakas on pakotettu luopumaan osuudestaan. Omistajien määrän vähentäminen ratkeaa todennäköisesti joko vapaaehtoisin järjestelyin tai osakassopimuksen ehtojen mukaisesti.  

Ne osakkaat, jotka joutuvat luopumaan osuuksistaan, joutuvat kilpailuttamaan palvelut hyvissä ajoin, jotta kilpailutetut palvelut ovat valmiina otettavissa käyttöön yhtiön omistuksen päättyessä. 

Sidosyksikön myyminen markkinatoimijalle 

Riippumatta siitä, onko sidosyksikön tuottamat palvelut kilpailukykyisiä vai ei, sidosyksikön omistajat voivat päätyä myymään yhtiön. Jos kyseessä on yhtiön osakekannan myyminen, eikä samalla sovita palveluiden ostamisesta, ei tällainen yrityskauppa kuulu hankintalain soveltamisalaan. Tosin kaupassa on huomioitava valtiontukisääntely, ja tilanne muuttuu, jos samalla halutaan sopia palvelujen ostamisesta.  

Kaupan kohteena voi olla koko sidosyksikkönä toimineen yhtiön osakekanta tai osa yhtiön liiketoiminnasta.  Liiketoiminnan myyminen voisi tulla kysymykseen lähinnä silloin, jos yhtiöllä on useita eri liiketoimintoja.  Molemmissa tilanteissa työtekijöiden asema vanhoina työntekijöinä on mahdollista turvata. 

Sopimusten siirtyminen 

Molemmissa myyntitilanteissa on ratkaistava, mitä tapahtuu yhtiön sopimuskannalle. Sopimukset perustuvat yhtiön sidosyksikköasemaan, jonka turvin omistajat ovat ostaneet palveluita yhtiöltä kilpailuttamatta. Toteutettiinpa järjestely kummalla tavalla tahansa, omistajina olleilta hankintayksiköiltä poistuu mahdollisuus tehdä hankintaa sidosyksikköasemaan vedoten. Tämä on merkittävä muutos alkuperäiseen sopimukseen. Sopimusten siirtämisen mahdollisuus ostajalle tuleekin arvioida hankintalain olennaisia sopimusmuutoksia koskevan 136 §:n säännöksen perusteella.  

Sopimusmuutosten sallittavuutta tulee arvioida hankintalain 136 §:n säännöksen perusteella. Pykälän 1 momentin perusteella ”kiellettynä oleellisena sopimusmuutoksena on pidettävä muutosta, jolla otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat alun perin kuuluneet hankintamenettelyyn, olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia;” 

136 § 2 momentissa luetellaan poikkeuksia, joiden vallitessa myös olennaiset sopimusmuutokset olisivat sallittuja. Momentin 4 kohdan mukaan sallittua olisi muutos, jossa 

”alkuperäinen sopimuskumppani korvataan uudella sopimuskumppanilla 1 kohdan mukaisella yksiselitteisellä sopimuksen muuttamista koskevalla ehdolla tai alkuperäisen sopimuskumppanin asema siirtyy yhtiön rakennejärjestelyjen, yritysostojen, sulautumisten ja määräysvallan muutosten tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle toimittajalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset soveltuvuusvaatimukset edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita olennaisia muutoksia sopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän lain soveltamista;” 

On hyvin vaikea nähdä, että sopimusmuutos katsottaisiin sallituksi tällä perusteella, koska se seikka, että toimittajan sidosyksikköasema poistuu, on joka tapauksessa erittäin merkittävä muutos sopimukseen.  

Hankintasopimusten kilpailuttaminen  

On selvää, ettei hankintayksikkö, jonka sopimus olisi siirtymässä yksityiselle toimijalle esimerkiksi liiketoimintasiirron seurauksena, voi jatkaa ostamista yksityiseltä yritykseltä ilman kilpailutusta.  

Hankintayksikkönä olleet osakkaat eivät siten voi välttyä ostojensa kilpailuttamiselta. Kilpailuttamiseen on useita eri tapoja. Erittäin toimiva tapa on ollut kilpailuttaa kokonaisuutena liikkeenluovutus/osakekauppa sekä hankintayksiköille tuotettavat palvelut. Tämä tekee liiketoimintakaupasta yrityksen kannalta houkuttelevan, kun kokonaisuuteen sisältyy merkittävät ostot sidosyksikön entisiltä osakkailta.  

Voiko hankinnat järjestää väliaikaisin järjestelyin suorahankintana ennen kilpailutusta? 

Jos palveluja ei kilpailuteta liiketoiminta-/osakekaupan yhteydessä tulee omistajien hyvissä ajoin ennen sidosyksikön yritysjärjestelyä käynnistää palvelujensa kilpailuttaminen.  

Markkinaoikeus on ratkaisuissaan MAO:H130/​2021, H131/2021, MAO 133/2021, MAO 132/2021 todennut että tilanteessa, jossa sidosyksikön osakekanta on myyty markkinatoimijalle, sidosyksikön aiemmilla osakkailla ei ollut oikeutta tehdä suorahankintoja tältä markkinatoimijalta vedoten kiireeseen. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksiköillä olisi ollut mahdollisuus kilpailuttaa hankinnat. 

Blogin on kirjoittaneet osakkaat Saila Eskola ja Pauliina Karinkanta 

Tutustu myös muihin sidosyksikköasemaa koskeviin blogeihimme:  

Sidosyksiköiden rooli julkisissa hankinnoissa muutospaineessa – faktat ja haasteet 

Yhteishankintayksikkö ja sidosyksikkö eivät ole synonyymejä 

KKV epäilee sidosyksikkötutkimuksen tulosten luotettavuutta 

Kaipaatko apua sidosyksikkökysymyksissä– Me autamme.

PTCS:ltä saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi. Lähetä meille viesti info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake.