Sote-sektorilla toimivien sidosyksiköiden ulosmyyntirajoitusten voimassaololle lisäaikaa

Tiesitkö, että hankintalakiin tehtiin muutos tammikuun alussa? Muutos saattoi helposti jäädä huomaamatta, sillä oikeastaan mikään ei vielä oikeastaan muuttunut, vaan muutoksella lykättiin varsinaisen muutoksen voimaantuloa. Muutos koskee sote-alalla toimivien sidosyksiköiden ulosmyyntioikeutta eli oikeutta myydä tuotteitaan ja palveluitaan muille kuin määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille. 

Yleinen rajoitus ulosmyyntioikeudelle on viisi prosenttia sidosyksikön liiketoiminnasta ja korkeintaan 500 000 euroa. Sote-alan sidosyksiköille on kuitenkin määrätty siirtymäajan rajoitukseksi kymmenen prosenttia, eikä euromääräistä rajaa ole laisinkaan. 

Vuonna 2017 voimaan tulleeseen hankintalain kokonaisuudistukseen sisältyivät siirtymäajat kaikkien sidosyksiköiden ulosmyyntirajoituksille, mutta sote-alalla siirtymäajan oli alun perinkin tarkoitus olla muita pidempi eli vuoden 2021 loppuun saakka. Sote-uudistuksen aikataulun venyttyä siirtymäaikaa katsottiin tarpeelliseksi pidentää edelleen. Nyt rajat tiukkenevatkin muiden kuin sote-sektorille toimivien sidosyksiköiden ulosmyyntirajoitusten tasolle samaan aikaan, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. 

Mitä sidosyksiköllä tarkoitetaan? 

Sidosyksikkö on määritelty hankintalain 15 §:ssä ”hankintayksiköstä muodollisesti erilliseksi ja päätöksenteon kannalta itsenäiseksi yksiköksi”. Lisäksi edellytyksenä on, että ”hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa.” 

Käytännössä sidosyksikön määrittely ei kuitenkaan ole aina täysin yksiselitteistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tekemän selvityksen mukaan sidosyksikköstatus on toisinaan epäselvä myös tällaisille yksikölle itselleen. Kyselyssä selvitettiin ensin kunnilta ja kuntayhtymiltä niiden sidosyksiköiden määrää. Kun tämän jälkeen näille sidosyksiköiksi nimetyille toimijoille lähetettiin niiden liiketoimintaa koskeva kysely, yli puolet kyselyyn vastanneista yksiköistä katsoi, etteivät ne ole sidosyksiköitä laisinkaan. Yhdeksi selvityksen mielenkiintoisimmista tuloksista voikin nostaa sen, että tiedotusta ja koulutusta aiheesta tarvitaan selkeästi lisää. 

Kuinka merkittävä ilmiö ulosmyynti on? 

KKV:n kiinnostus sidosyksiköitä kohtaan selittyy niiden vaikutuksiin markkinoilla. Kovassa kilpailutilanteessa julkisyhteisöomisteisten yhtiöiden osallistuminen kilpailuun saattaa heikentää yksityisten yrityksien menestymismahdollisuuksia. Koska sidosyksiköt saavat suuren osan liikevaihdostaan julkisen sektorin toimijoilta, ovat ne muita toimijoita suojatumpia kilpailulta ja siten etulyöntiasemassa. Toisaalta, jos markkinoilla on liian vähän tarjontaa suhteessa kysyntään, saattaa sidosyksikön ulosmyynti edistää KKV:n mukaan terveen kilpailutilanteen syntymistä. 

Yllä mainitun selvityksen mukaan ulosmyynnin volyymi on kasvamaan päin. Kun ulosmyynnin arvo oli vuonna 2017 noin 300 miljoonaa euroa, vuonna 2019 se oli kasvanut 371 miljoonaan euroon. Selvityksessä KKV arvioi, että jos ulosmyyntiä ei rajoitettaisi laisinkaan, sen osuus sidosyksiköiden liikevaihdosta voisi olla noin kymmenen prosenttia. 

Mielenkiintoinen yksityiskohta kotimaisessa ulosmyyntisääntelyssä on, että Suomi ja Puola ovat ainoita EU:n jäsenmaita, jotka ovat asettaneet ulosmyynnille hankintadirektiivin sääntelyä tiukemmat rajat. Direktiivin mukaan ulosmyynti saa olla korkeintaan 20 %, mutta kansallisessa lainsäädännössä voidaan asettaa tiukempiakin rajoja. Tähän nähden Suomessa käytetty viiden prosentin raja on hyvinkin tiukka. 

Toisaalta jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ulosmyyntirajan korottamisen kymmeneen prosenttiin, jos sidosyksikön toimintaa vastaavaa, markkinaehtoista liiketoimintaa ei ole, ja tällaisesta ulosmyynnistä julkaistaan avoimuusilmoitus. Jos avoimuusilmoituksen julkaisun jälkeen ei saada vastauksia, joiden perusteella tällaista markkinaehtoista toimintaa olisi, saa sidosyksikkö soveltaa korkeampaa rajaa seuraavan kolmen vuoden ajan. 

Blogin on kirjoittanut lakimiesharjoittelija Lasse Lipsanen.  

Lisätietoa sidosyksikköhankinnoista löydät aikaisemmista blogeistamme 

• Sidosyksiköt tulevat – miten käy kilpailuneutraliteetin? 
• Ratkaisujen aika on nyt – miten tulisi varautua tiukempaan sidosyksikkösääntelyyn? 
• Sidosyksiköhankinnat puhuttavat – kysymyksiä ja vastauksia 
• Sidosyksikköhankinnat erityisaloilla? 

PTCS:lta saat apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi 

Jos sidosyksiköihin liittyvä problematiikka mietityttää, me autamme. Ota yhteyttä Pauliina Karinkantaan tai lähetä viesti info@ptcs.fi. 

Seuraa myös koulutuskalenteriamme, josta löydät kaikki ajankohtaiset julkisten hankintojen koulutuksemme.