Tekoälyasetus nytkähti vihdoin eteenpäin
Tekoälyasetuksen voimaantulo otti yhden askeleen eteenpäin, kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt 13.3.2024 tekoälyasetuksen (AI Act) äänin 523–46. Äänestyksen yhteydessä julkaistiin myös viimeisin versio tekoälyasetuksen tekstistä (PR_COD_1amCom (europa.eu)).
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Seuraavaksi tekoälyasetuksen sisältö saa lopulliseen muotonsa ja sen jälkeen teksti käännetään Euroopan unionin virallisille kielille. Tämän jälkeen Euroopan unionin neuvoston odotetaan vahvistavan asetuksen huhtikuun alkupuolella.
Millä aikataululla asetus on tulossa voimaan?
Tekoälyasetus astuu lopullisesti voimaan 20 vuorokautta sen jälkeen, kun asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Näin ollen asetuksen voimaantulo ajoittunee todennäköisesti toukokuun 2024 alkuun.
Asetusta aletaan soveltaa pääsääntöisesti 24 kuukautta sen voimaantulon jälkeen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi kiellettyjen tekoälyjärjestelmien käyttöä koskevien kieltojen soveltaminen alkaa jo kuusi kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen (Artificial Intelligence Act: MEPs adopt landmark law | News | European Parliament (europa.eu)).
Asetus tulee suoraan sovellettavaksi Suomessa. Tekoälyyn liittyvä sääntelyä valmistellaan työ ja -elinkeinoministeriössä.
Mitä tekoälyä hyödyntävillä järjestelmillä asetuksen mukaan tarkoitetaan?
Tulevassa asetuksessa tekoälyjärjestelmä on määritelty seuraavasti:
’’Tekoälyjärjestelmällä tarkoitetaan ohjelmistoa, joka on kehitetty käyttäen yhtä tai useampaa liitteessä I lueteltua tekniikkaa ja lähestymistapaa ja joka voi tuottaa tiettyjen ihmisen määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksia, kuten sisältöjä, ennusteita, suosituksia tai päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöihin, joiden kanssa järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa’’
(PR_COD_1amCom (europa.eu) & resource.html (europa.eu)).
Tekoälyasetus luo puitteet tekoälyn käyttämiselle
Tekoälyasetuksen tarkoituksena on asettaa lainsäädännölliset edellytykset tekoälyn käyttämiselle ja kehittämiselle sekä varmistaa samalla ihmisten perusoikeuksien toteutuminen.
Kuten tiedämme, käytetään tekoälyä jo paljon päivittäisissä palveluissa, kuten tekstien muotoilussa, kääntämisessä ja chat-boteissa. Jatkossa sitä tullaan varmasti käyttämään myös yhä useammissa kansalaisille tarkoitetuista palveluista sekä myös viranomaisten käyttämissä palveluissa. Tekoälyä ei kuitenkaan ainakaan vielä voida hyödyntää päätöksenteossa, koska tällä hetkellä kansallinen sääntely ei mahdollista sitä. Onkin erittäin mielenkiintoista nähdä, tuleeko lainsäädäntöön tältä osin muutoksia ja milloin.
Tekoälyasetus perustuu eri tasoisiin riskiluokkiin
Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä riskiluokkaperusteisesti. Asetuksessa riskit on jaettu neljään luokkaan, jotka ovat
- kielletyt/hyväksymättömät tekoälyjärjestelmät
- korkean riskiluokan tekoälyjärjestelmät
- matalan riskin tekoälyjärjestelmät
- yleiskäyttöiset tekoälyjärjestelmät.
Näiden riskiluokkien perusteella on mahdollista esimerkiksi kieltää tiettyjen tekoälyjärjestelmien käyttäminen kokonaisuudessaan. Niiden avulla pystytään myös asettamaan korkean riskiluokan tekoälyjärjestelmän käytölle ennalta määritettyjä edellytyksiä
Artificial Intelligence Act: MEPs adopt landmark law | News | European Parliament (europa.eu)).
Blogin ovat kirjoittaneet Visa Tolonen ja Pilvi Takala.
Tutustu myös aiempaan blogiimme Tekoäly valtaa alaa myös hankinnoissa.
Kiinnostaako tekoälyn hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa?
Järjestimme aiemmin keväällä lyhyen valmennuksen, jossa käsiteltiin tekoälyn hyödyntämistä julkisissa hankinnoissa. Valmennus herätti paljon kiinnostusta, joten nyt kun asetus on julkaistu lähestulkoon lopullisessa muodossaan, tulemme järjestämään aiheesta uuden koulutuksen. Koulutuksessa käymme läpi tekoälyasetuksen sisältöä yhdessä osallistujien kanssa. Lisäksi päivän aikana käsitellään muun muassa, miten asetus huomioidaan julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä.
Seuraa päivittyvää koulutuskalenteriamme ja ilmoittaudu mukaan!
Tarvitsetko apua julkisten hankintojen kysymyksissäsi?
Kun tarvitset apua missä tahansa julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä kysymyksissäsi, ota yhteyttä Pauliina Karinkantaan tai lähetä viesti info@ptcs.fi.
Tags: Julkiset hankinnatteköälyasetus