Vuoden 2021 kiinnostavimmat oikeustapaukset, osa 1
PTCS:n Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi kokosi jälleen kerran marraskuussa 2021 yhteen yli 300 julkisten hankintojen ammattilaista. Päivän ohjelmassa olivat perinteiseen tapaan mukana myös vuoden tärkeimmät oikeustapaukset. Keskustelu panelistien välillä oli, kuten totuttua, hyvin tarkkanäköistä ja ammattitaitoista. Panelisteina toimivat monelle jo tutut Pauliina Karinkanta PTCS:ltä, Anna Kuusniemi-Laine Castrén & Snellman Oy:stä ja Mika Pohjonen Frontia Asianajotoimisto Oy:stä.
Tilastojen läpikäynti
Panelistit kävivät aluksi läpi markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisutilastoja. MAO:n tilastoista huomiota herättivät erityisesti valitusten kasvanut määrä sekä käsittelyaikojen lyheneminen. Laskeva trendi valituksien määrässä kääntyi nousuun vuonna 2020. Käsittelyajoista MAO sai kutistettua kuukauden verran pois verrattuna edellisvuoteen. KHO:n ratkaisutilastossa ei valitusten määrässä muutosta ollut havaittavissa, mutta käsittelyajat nousivat reippaasti. Panelistit totesivatkin, että puolen vuoden lisäys käsittelyaikaan on todella hälyttävää.
Rakentamattoman rakennuksen vuokraaminen – C-537/19
Ensimmäiseksi paneeli ruoti tapausta, jossa olivat vastakkain EU-komissio ja Itävallan valtio. Wienin kaupungin omistama Wiener Wohnen -yhtiö teki vuokrasopimuksen tuhannen henkilön toimistotiloista vuonna 2012, jolloin sovellettiin vielä vanhaa hankintadirektiiviä 2004/18. Hankintayksikkö ei kilpailuttanut hankintaa eikä julkaissut siitä hankintailmoitusta. Rakennukseen ei ollut vielä rakennuslupaa ja hankintayksiköllä oli mahdollisuus vielä vaikuttaa rakennussuunnitelmiin.
Tapauksessa EUTI keskittyi siihen, oliko kyseessä olemassa olevan rakennuksen vuokraus vai tosiasiallisesti rakennusurakka. Jos kyseessä olisi ollut rakennusurakka, asiassa olisi tullut soveltaa hankintoja koskevia säännöksiä. Pääsäännön mukaan vuokraajalla ei ole merkittävää vaikutusvaltaa rakennuksen lopputulokseen. EUTI painotti ratkaisussaan, että sopimuksen nimeäminen vuokrasopimukseksi ei kerro koko kuvaa asiasta, vaan asiassa on arvioitava muun muassa hankintayksikön vaikutusvaltaa suunnitteluun. Ratkaiseva vaikutusvalta voidaan todeta tilanteessa, jossa vaikutusvaltaa käytetään rakennuksen arkkitehtoniseen rakenteeseen, kuten sen kokoon. Sisäpuoliset mukautukset voivat merkitä ratkaisevaa vaikutusvaltaa vain, jos ne erottuvat muista erityisyytensä tai laajuutensa perusteella. EUTI katsoi, että hankintayksikön vaikutusvaltaan kuuluvat muutokset olivat pieniä, eikä niillä päästy vaikuttamaan arkkitehtoniseen rakenteeseen. Tällä perusteella EUTI siis hylkäsi kanteen.
Panelistien mukaan tulee huomioida, että rakennus voi olla “olemassa oleva”, vaikka rakennuksella ei ole vielä rakennuslupaa.
Jos haluat tutustua tapaukseen ja ratkaisun perusteluihin tarkemmin, löydät oikeustapaustiivistelmän JulkiSet-palvelustamme. Tämä ja satoja muita tapauksia kommentteineen pääset lukemaan, jos sinulla on tunnukset portaaliin. Uudet tilaajat voivat tutustua palveluumme maksutta kuukauden ajan ilman sitoutumista. Lue lisää Julkiset-tietopalvelumme hinnoista ja tilaamisesta.
Puitejärjestelyssä ilmoitettavat arvot – C-23/20
Toisena tapauksena käsiteltiin puitejärjestelyä, joka koski ruokintaletkujen hankkimista. Tapaus herätti vilkasta keskustelua ja yleisö äänestikin sen päivän kiinnostavammaksi oikeustapaukseksi. Kyseessä oli kahden tanskalaisen paikallishallinnon organisaation yhdessä järjestämä kilpailutus. Erityisen mielenkiintoiseksi tapauksen tekee se, ettei hankintailmoituksessa ollut tietoja esimerkiksi hankinnan ennakoidusta arvosta eikä myöskään puitejärjestelyn enimmäisarvoista.
Päätöksessään EUTI linjasi, että sekä ennakoidun arvon että enimmäisarvon ilmoittaminen on aina pakollista puitejärjestelyjä perustettaessa. Panelistit kuitenkin totesivat, että EUTI:n antamaa linjausta voidaan pitää direktiivin vastaisena, koska direktiivistä voi saada sen vaikutelman, että ennakoidun arvon ja määrän ilmoittaminen on vahvistettava vain tarvittaessa.
Panelistit totesivat, että jatkossa hankintayksikön on selvitettävä entistä tarkemmin hankintojen tulevat volyymit, koska ennakoitujen arvojen ilmoittaminen on edellä käydyn mukaisesti pakollista puitejärjestelyssä. Lisäksi he toivat esille, että jos hankinnan kokonaisvolyymi uhkaa täyttyä ennen sopimuskauden päättymistä, hankintayksikön olisi järkevää lisätä tämän osalta sopimukseen erityinen irtisanomismahdollisuus.
EUTI:n ratkaisussa todettiin myös, että kun hankinnan enimmäisarvo tai -määrä on saavutettu, puitejärjestelyn vaikutukset lakkaavat. Panelistien mukaan tällä tarkoitetaan ainakin sitä, että ilmoitetun enimmäismäärän tai -arvon tullessa täyteen, ei uusia tilauksia eikä myöskään sopimuksia voi enää puitejärjestelyn perusteella tehdä. Lisäksi panelistit korostivat, että käsitteen lopullinen tarkoitus ja laajuus kirkastuu vasta tuomioistuimien ratkaisukäytännön myötä. Lopuksi panelisti Mika Pohjonen ennusti, että tästä tapauksesta kuullaan vielä.
Myös tätä ratkaisua on käsitelty ja kommentoitu JulkiSet-tietopalvelussamme.
Blogin toinen osa julkaistaan muutaman viikon kuluttua. Toisessa osassa käsitellään tapausta, jossa tarjouspyyntöasiakirjoissa oli epäselvyyttä sekä toista tapausta, jossa hankinnan arvoa ei oltu ilmoitettu etukäteen.
PTCS tarjoaa julkisten hankintojen asiantuntijapalveluita myös valitus- ja riita-asioissa
Kun tarvitse apua ja neuvoja julkisiin hankintoihin liittyvissä tehtävissäsi tai kysymyksissäsi, lähetä viesti info@ptcs.fi.
Tutustu tarkemmin tarjontaamme ja osaamiseemme valitusasioiden ja MAO-prosessien sekä vahingonkorvaus ja sopimusriitojen osalta.
