Sidosyksiköille ehdotetaan 10 %:n vähimmäisomistusta

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama hankintalakityöryhmä ehdottaa sidosyksiköihin 10 %:n vähimmäisomistusvaatimusta hallitusohjelman mukaisesti. Sidosyksiköitä koskevalla muutoksella parannettaisiin julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistettaisiin alueellista elinvoimaa ja yrittämisen toimintaedellytyksiä.

Lakiuudistuksen tarkoitus ja tavoitteet

Tiivistetysti lakiuudistuksen taustalla olevassa hallitusohjelmassa halutaan ensinnäkin rajata sidosyksiköiden toimintamahdollisuuksia tuottaa tukipalveluita. Lisäksi uudistuksen tarkoituksena on rajoittaa hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla. Hallitusohjelman mukaan sidosyksikköhankintoja voitaisiin jatkossa tehdä ainoastaan silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla jo olevat vaihtoehdot tai sidosyksikköhankintojen tekemiseen on olemassa muu erityisen painava julkinen intressi. 

Kustannustehokkuutta koskevia tavoitteita tullaan edistämään valmisteltavana olevan hankintatietolain keinoin sekä osaltaan vähimmäisvaatimusta koskevalla muutoksella.

Lakiuudistus selventää sidosyksikkö-käsitettä

Lakityöryhmän muistion mukaan hankintalaissa ei aseteta määrällisiä rajauksia hankintayksiköiden määräysvallalle sidosyksiköissä. Hankintalaissa ei myöskään määritellä sidosyksiköiden omistajien määrää, joten   sidosyksiköllä on nykyisellään voinut olla satoja omistajia.

Sidosyksiköiden liian laajaa käyttöä on puolestaan pidetty ongelmallisena markkinoiden tehokkaan hyödyntämisen kannalta. Lakimuutoksella puututaan näihin epäkohtiin.

Jatkossakin määräysvaltaa ja ulosmyyntiä koskevien kriteerien on entiseen tapaan täytyttävä, joten lakimuutos tuokin siis mukanaan yhden uuden kansallisen lisäedellytyksen sidosyksiyksikköhankintoihin.

Milloin 10 %:n vähimmäisomistusvaatimusta sovelletaan

Vähimmäisomistusvaatimus tarkoittaa sitä, että kunkin sidosyksikön omistajan tulee hallita vähintään kymmenesosaa yhtiön äänimäärää tuottavista osakkeista tai vastaavasta osuudesta. Tämä 10 %:n vähimmäisomistusvaatimus kohdistuu sidosyksiköihin, jotka toimivat osakeyhtiö-, säätiö- tai yhdistysmuodossa. Kuntalain mukaisiin kuntayhtymiin sitä ei sovelleta.

Vähimmäisomistusvaatimusta sovelletaan kokonaisarvion perusteella sekä emoyhtiö että sen tytär- ja osakkuusyhtiöt huomioiden, joten sitä ei voida kiertää esimerkiksi tytäryhtiöjärjestelyillä, ketjuttamalla omistusta tai perustamalla pienempiä tytär- tai osakkuusyhtiöitä.

Lakimuutos ei salli poikkeuksia vähimmäisomistusvaatimukseen

Lakimuutosta koskevissa keskusteluissa on usein ehdotettu poikkeuksia 10 % sääntöön. Valmistelutyön aikana poikkeusten tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä käytännön toteutusta onkin arvioitu. Lopputuloksena on, ettei poikkeuksia kuitenkaan ole tulossa. Tätä perustellaan sillä, että vähimmäisomistusta koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa vain sellaisten valtio-omisteisten kriittisten toimintoja koskevien sidosyksiköiden osalta, joita koskeva poikkeus on säädetty erityislaissa. Ainoana esimerkkinä tästä on CSC-Tieteen tietotekniikan keskus, jota koskevaa erityislakia parhaillaan valmistellaan.

Säännösten soveltaminen siirtymäkaudella  

Lakiehdotuksen mukaan sidosyksiköiden omistusosuutta koskeva säännöstä alettaisiin soveltamaan 1.7.2027 ja jätealalla 1.1.2028 alkaen.

Lakimuutosten voimaantulon jälkeen hankintalain 15 §:n vastaiset, hankintayksikön ja sidosyksikön väliset sopimukset tulisi kuitenkin irtisanoa päättymään siirtymäaikasäännösten mukaisesti. Myöskään uusia sopimuksia ei tulisi tehdä 174 §:ssä säädetyn siirtymäajan jälkeen.

Huomion arvoista on, että siirtymäajan päätyttyä voimassa olevia sopimuksia, jotka eivät täytä 15 §:ssä säädettyjä sidosyksiköhankintoja koskevia edellytyksiä, arvioidaan suorahankintoja koskevien 40 ja 41 §:n perusteella. Käytännössä siis on kyseessä laiton suorahankinta, ellei kilpailuttamatta jättämiselle löydy perusteita suorahankintoja koskevista pykälistä.

Omistusosuusvaatimuksesta riippumatta hankintayksikkö voi tehdä uusia 15 §:n mukaisia määräaikaisia korkeintaan vuoden voimassa olevia sopimuksia sidosyksiköltään 30.6.2026 asti, jos muut 15 §:n mukaiset sidosyksikkövaatimukset täyttyvät. Säännös siis mahdollistaa joustavan siirtymän ja palveluiden saatavuuden tilanteissa, joissa sidosyksikköhankintana tehty sopimus päättyy pian lain voimaantulon jälkeen.

Oleellista on myös huomata, että, jos sidosyksikön omistusosuutta koskeva 10 prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimus ei täyty, on hankintayksikön (siirtymäsäännös174 §) irtisanottava lakimuutoksen voimaan tullessa voimassa olevat 15 §:n perusteella tehdyt sopimukset päättymään sopimukseen sovellettavan siirtymäajan loppuun mennessä.

Lakimuutos lisää hankintayksiköiden kustannuksia ja vaatii resursseja

Lakiehdotuksen mukaan muutokset tulevat aiheuttamaan hankintayksiköille sekä kustannuksia siirtymäajalla että sen jälkeen. Siirtymäajan aikana kustannuksia syntyy hankintojen kilpailuttamisesta, toteutusvaihtoehtojen ja muutostarpeiden analysoinnista. Myös mahdolliset irtisanomiset, oman korvaavan palvelutuotannon järjestäminen tai uusien palveluiden hankkiminen sekä sopimusmuutokset vaativat aikaa ja resursseja. 

Lisämaininta: Käänteinen sidosyksikköhankinta ja in house sisters

Lakiehdotuksessa on käsitelty myös käänteistä sidosyksikköhankintaa ja in house sisters
-hankintoja koskevia soveltamisohjeita. Käänteisellä sidosyksikköhankinnalla tarkoitetaan sidosyksikön tekemää hankintaa omistajaltaan. In house sisters -hankinnasta puolestaan on kyse, kun sidosyksikkö tekee hankinnan omistajansa toiselta sidosyksiköltä.

Näihin hankintoihin liittyvää problematiikkaa käsiteltiin myös viime vuoden PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa. Tilaisuuden jälkeen Kirsi-Maria Halonen julkaisi Edilexissä asiaa koskevan kirjoituksen In house sisters ja usean omistajan sidosyksiköt, jossa hän selventää käänteistä sidosyksikkö- ja in house -sisters -hankintoja koskevaa, voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeusohjeita

Hankintalakityöryhmän ehdotuksessa on myös haluttu selventää, että hankintadirektiivi ja voimassa oleva hankintalaki eivät mahdollista käänteistä sidosyksikköhankintaa tai in house sisters -hankintoja silloin kuin sidosyksiköllä on useita omistajia. Toisin sanoen 15 §:ää ei tulla muuttamaan, vaan ainoastaan selvennetään voimassa olevan hankintalain 15 §:n 6 momentin tulkintaa.

Blogin on kirjoittanut Saila Eskola.

Osallistu Hankintalakiuudistus 2025 -koulutukseen

Osallistu PTCS:n juristien Hankintalakiuudistus 2025 -koulutukseen, josta saat tiiviissä paketissa kaiken, mitä uudistuksesta tulee tässä vaiheessa tietää. Järjestämme kaksi samansisältöistä tilaisuutta etäyhteyksin; Hankintalakiuudistus 2025 -webinaari 27.1.2025 klo 13-15 ja Hankintalakiuudistus 2025 -webinaari 14.2.2025 klo 9:30-11:30.