Puitejärjestelyn sitovuus – mistä siinä on kyse?
Tämä sisältö saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu vuonna 2020
Puitejärjestelyn sitovuus on aihe, joka saa yhden jos toisenkin hankintojen parissa työskentelevän pään pyörälle. Miten puitejärjestelyn sitovuutta arvioidaan? Voidaanko puitesopimusta muuttaa? Voidaanko puitejärjestelyn ohi tehdä hankintoja? Entä puitesopimuksen kanssa rinnakkaiset sopimukset? Voiko niitä olla?
Puitejärjestelyn sitovuuden pääsääntö
Puitejärjestelyn sitovuuskysymystä on viisainta lähteä purkamaan hahmottamalla ensin pääsääntö. Hankintalain 42 §:n 4 momentin mukaan ”puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa”. Puitejärjestelyn lähtökohtana on siis se, että puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat tehdään järjestelyyn mukaan valituilta toimittajilta, eikä puitejärjestelyyn voida sen voimassaoloaikana ottaa mukaan uusia toimittajia tai hankintayksiköitä.
Puitejärjestelyn sitovuudesta poikkeaminen
Hallituksen esityksessä ja hankintadirektiivissä on kuitenkin annettu mahdollisuus poiketa puitejärjestelystä. Hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp, s. 138–139) viitataan hankintadirektiivin johdanto-osan 61 perustelukappaleeseen, jonka mukaan puitejärjestelyssä ilmoitetut hankintaviranomaiset, jotka ovat oikeutettuja puitejärjestelyn käyttöön, eivät ole kuitenkaan velvoitettuja tekemään hankintojaan kyseistä puitejärjestelyä käyttäen.
Puitejärjestelyn sitovuus ja sopimuksen muuttaminen
Puitejärjestelyn sitovuuteen liittyvät myös sopimuksen muuttamista ja olennaisia sopimusmuutoksia koskevat säännöt. Kuten muitakaan hankintasopimuksia, ei puitejärjestelyäkään saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman uutta tarjouskilpailua. Hankinnan tekeminen ohi puitejärjestelyn voi siten olla sopimuksen kiellettyä muuttamista.
Hankintalain 42 §:n 5 momentin mukaan ”puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä olennaisia muutoksia sen voimassaoloaikana”. Hankintalain 136 §:ssä on määritelty tarkemmin, millaisissa tilanteissa voi olla kysymys hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn olennaisesta muutoksesta. Samassa säännöksessä on määritelty myös perusteita, joiden nojalla olennainenkin muutos voi olla sallittu. Sallitussa sopimusmuutoksessa voi olla kyse esimerkiksi ennalta sovituista ehdoista. Muutoksia koskevat sopimusehdot on kirjattava selkeästi jo tarjouspyyntöön.
Olennaisia sopimusmuutoksia koskevat säännökset ovat hyvin vaikeaselkoisia. Jos haluat syventyä sopimusmuutoksiin ja niiden arviointiin hankintalainsäädännön näkökulmasta, kannattaa lukea blogikirjoituksemme Aiheuttaako sopimusmuutosten laillisuuden pohdinta harmaita hiuksia? Olennaisia sopimusmuutoksia koskevia kysymyksiä käsitellään myös 19.3.2020 järjestettävässä koulutuksessamme Suorahankinnat ja olennaiset sopimusmuutokset.
Hankintojen tekeminen ohi puitejärjestelyn
Voiko hankintayksikkö tehdä hankinnan joltain muulta toimittajalta kuin puitejärjestelytoimittajalta? Lähtökohtana on puitejärjestelyn sitovuus ja sen nojalla hankinta ohi puitesopimuksen ei ole sallittua. Jos näin kuitenkin menetellään, voi kyseessä olla laiton suorahankinta, ellei muutoksen sallittavuudelle löydy perusteita hankintalain 136 §:n säännöksistä.
Kun hankintayksikkö tekee yksittäisiä hankintoja muulta kuin puitejärjestelytoimittajalta, voi 136 §:ssä tarkoitettu olennainen sopimusmuutos realisoitua, koska sovitut volyymit yleensä pienenevät. Puitejärjestelytoimittaja voi tällöin kyseenalaistaa ohi puitejärjestelyn tehtyjen hankintojen lainmukaisuuden. Tilanne voi tulla arvioitavaksi 136 §:n mukaisena olennaisena sopimusmuutoksena ja siten myös kiellettynä sopimusmuutoksena. Tilannetta tosin mutkistaa se, että volyymien pienenemistä voi käytännössä olla vaikea todentaa, koska vaihteluvälit on usein ilmoitettu löyhästi.
Puitejärjestelyn kanssa rinnakkaiset sopimukset
Hankintayksikkö saattaa tehdä puitejärjestelyn ulkopuolisten tahojen kanssa rinnakkaisia ja samaa asiaa koskevia sopimuksia. Tällaiseen tilanteeseen on nähdäksemme suhtauduttava erityisellä varovaisuudella, koska tällainen voi johtaa puitejärjestelyn sopimusrikkomukseen. Kuten edellä jo todettiin, esimerkiksi ostovolyymien pieneneminen voi merkitä olennaista sopimusmuutosta ja hankintayksikön voidaan todeta toimineen vastoin hankintalakia ja puitejärjestelyn lähtökohtaista sitovuutta. Toisaalta, jos rinnakkaiset sopimukset on mahdollistettu puitesopimuksen ehdoissa ja rajaukset suhteessa puitejärjestelyyn ovat selkeät, ei estettä tällaisten sopimusten solmimiselle luonnollisestikaan ole.
Oikeuskäytäntö
Puitejärjestelyn sitovuutta koskeva oikeuskäytäntö vaikuttaa harmillisen vajavaiselta ja epämääräiseltä. Nostamme tässä esiin erityisesti värikasettihankintoja / IT-laitehankintoja koskevan ratkaisun MAO:469/18. Tapauksessa hankintayksikkö oli kilpailuttanut IT-laitteita koskevan tavarahankinnan neljäksi vuodeksi (n. 9–10 M€ / vuosi). Hankintayksikön värikasettitoimittaja ei osallistunut kilpailuun, koska kilpailutusasiakirjoista ei ilmennyt, että kilpailutus olisi kattanut värikasetteja muutoin kuin “aloituskasettien” osalta. Tarjouskilpailun jälkeen värikasettitoimittajalle ilmeni, että hankintayksikkö ryhtyikin ostamaan värikasetteja toiselta toimittajalta. MAO katsoi, ettei tarjouskilpailu kattanut värikasetteja. Kyseessä oli MAO:n mukaan kielletty olennainen sopimusmuutos. KHO jätti tutkimatta 17.12.2018 antamallaan päätöksellä päivän myöhässä saapuneen valituksen ja valituslupahakemuksen. Jopa vuosikirjapäätöspotentiaalin omanneen tapauksen kohtalo on valitettava, sillä valituksen myöhästymisen vuoksi puitejärjestelyn sitovuuskysymystä selventämään ei saatu vieläkään korkeimman oikeusasteen linjausta.
JulkiSet-tietopalvelumme tilaajat voivat lukea palvelussa 19.10.2018 julkaistun asiantuntijamme kommentoiman tiivistelmän täältä.
Puitejärjestelyn sitovuuteen ja sopimusmuutoksiin liittyy myös ratkaisu MAO:465-466/14, jossa puitesopimuksen ulkopuolelta ostetut tuotteet todettiin suorahankinnaksi. Myös tämä tiivistelmä kommentteineen on julkaistu JulkiSet-palvelussamme, voit lukea sen täältä.
Oikeustapausten perusteella yhteenvetona todettakoon, että hankintayksikön kannattaa miettiä huolellisesti, miten puitejärjestelyä aiotaan käyttää ja mitä hankintoja sen perusteella halutaan tosiasiallisesti tehdä. Lisäksi epäselvässä tilanteessa on tunnistettava olemassa oleva riski laittomasta suorahankinnasta ja/tai sopimusrikkomuksesta. Riskit pienenevät oikeudellisten seuraamusten osalta sitä mukaa, mitä pienemmästä hankinnasta on kysymys.
PTCS:n sopimusoikeudelliset palvelut, koulutukset ja JulkiSet-tietopalvelu
Jos kaipaat apua vaikkapa sopimuksen muuttamista koskevissa kysymyksissä, autamme mielellämme. Lue lisää sopimusoikeudellisista palveluistamme.
Laajasta koulutusvalikoimastamme löytyy myös puitejärjestelyjä käsitteleviä koulutuksia. Mikäli tarvitset käytännön neuvoja puitejärjestelykilpailutusten toteuttamiseen sekä sopimusrakenteen valintaan, ilmoittaudu 17.3.2020 järjestettävään koulutukseemme Tehokkuutta hankintoihin puitejärjestelyillä. Tai jos olet Cloudia-käyttäjä, ilmoittaudu 25.3.2020 pidettävään webinaariimme Puitejärjestelyiden ja minikilpailutusten toteutus Cloudiassa.
PTCS:n palveluvalikoimasta löytyy myös JulkiSet-tietopalvelu, jonka tilaajana saat edullisella vuosimaksulla käyttöösi hyödylliset julkisten hankintojen malliasiakirjat, hankintaohjeet, tarjouspyyntömalleja sekä Oikeustapausuutiset-uutiskirjeen omaan sähköpostiisi viikoittain. Kaikki uudet tilaajat voivat tutustua palveluun veloituksetta kuukauden ajan. Tutustu JulkiSet-tietopalveluun.
Kirjoittajat ovat PTCS:n asiantuntija, OTM Sara Taivainen ja toimitusjohtaja, OTK Saila Eskola. Voit ottaa meihin yhteyttä, mikäli tarvitset neuvoja puitejärjestelyyn liittyvissä kysymyksissä.
