Sote-uudistus tulee. Tiedätkö, mitkä sopimukset ja omaisuuserät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille?
Sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Uudistusta koskeva lakipaketti hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021. Uudistuksen myötä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät myös sote-sopimukset ja toimitilat, osa henkilöstöstä ja sote-palveluiden tuottamiseen liittyvien yhtiöiden osakkeet.
Tässä blogissa olemme avanneet olennaisimpia omaisuuseriä, jotka voimaanpanolain (616/2021) mukaan tulevat siirtymään kunnilta uusille hyvinvointialueille.
Kunnilla on kartoitettavanaan tällä hetkellä valtava määrä siirtyviä sopimuksia ja erilaista omaisuutta. Luonnollisesti selvitystyöstä aiheutuu hyvin raskas hallinnollinen taakka ja aikaa on enää kovin vähän. Kuntien on annettava hyvinvointialueille selvitys siirtyvistä omaisuuseristä viimeistään 28.2.2022 Hyvinvointialueiden aluevaltuustot käsittelevät kunnilta siirtyvät omaisuuserät viimeistään 31.3.2021 ja päättävät niiden siirtymisestä hyvinvointialueille. Vauhti on siis melkoinen, kuten kerroimme jo aiemmassa blogissamme Sote-uudistus tulee. Oletko valmis?.
Siirtyvät sopimukset ja toimitilat
Kesällä 2021 voimaan tulleen voimaanpanolain mukaan kuntien sote- ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille siis 1.1.2023., jolloin hyvinvointialueet tulevat kuntien sijaan sopimusten osapuoliksi. Tällöin luonnollisesti myös sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät hyvinvointialuille. Tässä yhteydessä myös kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden hallintaan.
Siirtyvät osakkeet
Hyvinvointialueille siirtyvät kunnan omistamat, sote-palveluiden tuottamiseen liittyvien yhtiöiden osakkeet, jos osakeyhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sote-palvelujen tuottaminen. Voimaanpanolain hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp.) ei ole tarkemmin määritelty, minkä prosenttiosuuden verran yhtiön on tullut harjoittaa sote-palveluiden tuottamiseen liittyvää toimintaa, jotta sen tosiasiallisen päätoimialan katsottaisiin olevan sote-palvelujen tuottaminen. Voidaan kuitenkin olettaa, että jos yli 50 % yhtiön liikevaihdosta muodostuu sote-palveluiden tuottamisesta, on kyseessä yhtiö, joka todennäköisesti täyttää tosiasiallista päätoimialaa koskevan vaatimuksen. Tällaisina yhtiöinä ei pidetä esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiön tai ruokapalveluyhtiön osakkeita. Sen sijaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien sekä HUS:n yhdessä omistama Oy Apotti Ab on esimerkki yhtiöstä, jonka osakkeet siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, mitä tapahtuu niille kuntien omistamille yhtiöille, joiden toiminnasta yli puolet muodostuu sellaisista toiminnoista, jotka eivät liity sote-palveluihin. Voimaanpanolain hallituksen esityksessä ei ole otettu tarkemmin kantaa tähän kysymykseen. Mikäli kunnan omistama yhtiö tuottaa palveluita sekä sosiaali- ja terveystoimelle, ja toisaalta vaikkapa sivistystoimelle (esimerkiksi siivous- ja ruokahuoltopalvelut), on kunnan ja hyvinvointialueen ratkaistava, millä tavalla palvelut järjestetään jatkossa. Järjestelyt voivat sisältää esimerkiksi uusien yhtiöiden perustamisia, kunnan oman toiminnan käynnistämistä tai palveluiden hankkimista kilpailuttamalla sekä uusien sidosyksikkösuhteiden perustamisia.
Siirtyvä henkilöstö
Sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille ja -yhtymille, siirtyy samalla kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö hyvinvointialueille ja -yhtymille. Edellä mainittujen lisäksi hyvinvointialueille ja -yhtymille siirtyy sellainen henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa työskentelee pääasiallisesti sote-palveluiden ja pelastustoimen tukitehtävissä.
Henkilöstön siirtymisessä on kyse työsopimuslain ja viranhaltijalain mukaisesta liikkeen luovutuksesta. Kuntien ja hyvinvointialueiden on syytä kartoittaa siirtyvä henkilöstö huolellisesti, jotta työoikeudellisilta riskeiltä vältytään. Tämä korostuu sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka toimivat sote-palveluiden ja pelastustoimen tukitehtävissä. He siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen vain, jos työtehtävistä vähintään puolet muodostuu sote-palveluiden tai pelastustoimen tukitehtävistä.
Sen sijaan sellaiset kuntien ja kuntayhtymien omistamat yksityisoikeudelliset sosiaali- tai terveydenhuollon organisaatiot (yhtiöt, säätiöt ja yhdistykset), joiden palvelutuotanto siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille osakekannan siirron tai vastaavan järjestelyn myötä, eivät kuulu liikkeenluovutuksen piiriin, koska omistuksen siirron tapauksessa työnantajaorganisaatio ei muutu.
Blogin ovat kirjoittaneet PTCS:n lakimiehet Pauliina Karinkanta ja Tuukka Lappalainen.
Tarvitsetko apua omaisuuserien siirtoon liittyvien kysymysten selvittämisessä?
Autamme kaikissa omaisuuserien siirtoon, kuten yhtiöittämisiin ja liikkeenluovutuksiin, liittyvissä kysymyksissäsi. Ota yhteyttä lakimiehiimme Pauliina Karinkantaan tai Tuukka Lappalaiseen tai laita viestiä info@ptcs.fi tai pyydä tarjous.
Kaipaatko lisää tietoa omaisuuserien siirtoon ja järjestelyihin liittyvissä asioissa? Tämän osalta koulutuskalenteristamme löytyvät tällä hetkellä seuraavat kaikille avoimet koulutukset:
- 21.1.2022 Maksuton webinaari: Sote-uudistus ja hankintalain soveltaminen vuonna 2022, jossa käsittelemme sote-uudistusta kokonaisuudessaan.
- 27.1.2022 Sidosyksikköhankinnat-koulutus, jossa käymme läpi hankintayksiköiden omistamien yhtiöiden toiminnan reunaehtoja.
- 8.3.2022 Julkisen sektorin liiketoiminta- ja osakekaupat -koulutuksessa puolestaan käsitellään ulkoistamista prosessina, julkisomisteisen yhtiön myymistä sekä tähän liittyviä hankintasopimuksia sekä seikkoja, joita ulkoistuksissa/osakekaupoissa tulee huomioida.
- 7.4.2022 Julkisen sektorin toiminnan yhtiöittäminen ja toiminta markkinoilla -koulutus
Tutustu monipuoliseen sote-uudistukseen liittyvään koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan.
