Uunituoreet havainnot hankintalakityöryhmän muistiosta hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamiseksi on julkaistu
Työryhmämietintö hallituksen esitykseksi hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamiseksi on julkaistu ja lausuntoaika siitä on 11.3.2025 saakka. Olen koonnut ensi lukemalta kiinnostavimmat havainnot aihealueittain.
Sidosyksiköt
Sidosyksikköhankinnoille asetettiin odotetusti lisäedellytys siitä, että hankintayksikön omistusosuuden on oltava vähintään 10 prosenttia. Sidosyksikköä koskevassa 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksessa on huomioitava emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt. Tätä linjausta moni on odottanut ja moni toisaalta pelännytkin. Muutos olisi toteutuessaan merkittävä. Toisaalta jo nykyoikeuskäytännön (EUTI, MAO) valossa on selvää, ettei määräysvaltakriteeri täyty monessakaan in house -yhtiössä, jossa on paljon pienosakkaita.
Sidosyksikköhankintoja on käsitelty myös PTCS:n aiemmissa blogeissamme kuten Sidosyksiköiden rooli julkisissa hankinnoissa muutospaineessa – faktat ja haasteet.
Markkinakartoitus
Markkinakartoituksesta säännellään aiempaa tarkemmin. Lisäksi mikäli hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää 10 miljoonaa euroa, tulee hankintayksikön tehdä markkinakartoitus tai arvioida hankinnan eri toteutusvaihtoehtoja osana hankinnan suunnittelua.
Hankintasopimuksen jakaminen osiin
Hankinnan jakamista koskeva pykäläehdotus on melko vaikealukuinen. Lähtökohtaisesti hankintayksikön on jaettava hankinta erillisiin osiin tai kilpailutettava hankinnan osat erillisillä tarjouskilpailuilla. Hankinta voidaan jakaa osiin myös valitsemalla kaksi tai useampi toimittaja puitejärjestelyyn tai perustamalla dynaaminen hankintajärjestelmä. Hankintayksikkö voi kuitenkin jättää hankinnan jakamatta osiin, jos hankinnan tai hankintamenettelyn luonteen, laajuuden, toteuttamistavan, kokonaisvastuun tai hankinnan jakamiseen liittyvien riskien vuoksi jakaminen ei ole perustellusta syystä mahdollista tai hankintaa on edeltänyt 65 §:n mukainen markkinakartoitus. Hankinta voidaan jättää jakamatta osiin myös, jos jakaminen lisää merkittävästi hankintayksikön tai toimittajan hallintokustannuksia tai johtaisi kustannusten jatkuvaan kasvuun.
Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa. Hankinnan jakamista koskevasta ratkaisusta voisi myös valittaa markkinaoikeuteen.
Pakolliset poissulkuperusteet
Pakollisiin poissulkuperusteisiin on lisätty rikoslain 30 luvun 9a §:ssä tarkoitettu törkeä kirjanpitorikos, 48 luvun 2 §:ssä tarkoitettu törkeä ympäristön turmeleminen sekä 48 luvun 5 a §:ssä tarkoitettu törkeä luonnonsuojelurikoksesta.
Harkinnanvaraiset poissulkuperusteet
Harkinnanvaraisiin poissulkuperusteisiin lisätty uusi peruste: Hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka luotettavuus on todettu siinä määrin riittämättömäksi, että kansalliselle tai paikalliselle turvallisuudelle aiheutuva riski olisi ilmeinen.
Huoltovarmuus
Ehdotuksessa huomioitaisiin nykyistä selkeämmin varautuminen ja turvallisuus sekä huoltovarmuus. Hankintayksikkö voisi asettaa varautumisen ja huoltovarmuuden turvaamiseksi sellaisia ehtoja, jotka liittyvät esimerkiksi hankinnan kohteena olevan tavaran alkuperän turvallisuusperusteiseen riskiin (niin sanotut korkeariskiset tuotteet) tai palvelun maantieteelliseen sijaintiin sekä edellyttää tarjoajaa todentamaan, että se kykenee koko hankinnan elinkaaren ajan täyttämään hankintayksikön tarjouskilpailussa asettamat vaatimukset.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen
Hankintamenettelyn keskeyttäminen tulee pakolliseksi, jos avoimessa menettelyssä on saatu vain yksi tarjous. Jos hankintayksikkö haluaa edelleen toteuttaa sopimuksen kohteen julkisena hankintana, on sen järjestettävä uusi tarjouskilpailu. Tarjouskilpailu on uusittava vain kerran. Keskeyttämisvelvoitetta ei kuitenkaan ole, jos hankintayksikkö on toteuttanut 65 §:n mukaisen markkinakartoituksen tai jakanut hankinnan osiin 75 § mukaisesti.
KKV:n toimivalta laajenee
KKV:lla on jo nykyisin toimivalta tehdä esitys markkinaoikeudelle EU kynnysarvot ylittävistä ja liitteen E mukaisista suorahankinnoista, joista on tehty jo sopimus. Tämä oikeus laajenee esityksen mukaan koskemaan myös kansalliset kynnysarvot ylittäviä rakennusurakoita.
Siirtymäsäännökset
Laki tulisi voimaan 1.1.2026. In house -sääntelyn vähimmäisomistusosuutta sovellettaisiin 1.7.2027 alkaen (jätehuolto 1.1.2028). Omistusosuusvaatimuksesta riippumatta hankintayksikkö voisi tehdä uusia 15 §:n mukaisia määräaikaisia sopimuksia sidosyksiköltään 30.6.2026 asti. Näiden sopimusten voimassaoloaika voi olla korkeintaan yksi vuosi.
Koosteen on laatinut PTCS:n toimitusjohtaja, varatuomari Pauliina Karinkanta.
Osallistu Hankintalakiuudistus 2025 -koulutukseen
Osallistu PTCS:n juristien Hankintalakiuudistus 2025 -koulutukseen, josta saat tiiviissä paketissa kaiken, mitä uudistuksesta tulee tässä vaiheessa tietää. Järjestämme kaksi samansisältöistä tilaisuutta etäyhteyksin; Hankintalakiuudistus 2025 -webinaari 27.1.2025 klo 13-15 ja Hankintalakiuudistus 2025 -webinaari 14.2.2025 klo 9:30-11:30.
Tutustu blogeihimme julkisten hankintojen ajankohtaisista aiheista ja tilaa uutiskirjeemme
PTCS julkaisee hankintalakiuudistuksesta yksityiskohtaisempia blogeja lähiaikoina. Kokoamme kaikki blogit myös uutiskirjeeseen, joka ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Tilaa uutiskirjeemme täyttämällä tilauslomake, niin pysyt ajan tasalla julkisten hankintojen ajankohtaisista aiheista.
