Vastuullisuus ja kestävä kehitys valtaavat alaa – EU:n uusimmat asetukset ja direktiivit koskevat myös julkisia hankintoja

Vastuullisuudesta ja kestävästä liiketoiminnasta puhutaan tällä hetkellä paljon myös julkisissa hankinnoissa. Vastuullisuuskriteerit eivät ole enää niin sanotusti ylimääräisiä tai toissijaisia perusteita, vaan vastuullisuusvelvoitteet ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat tulleet osaksi hankintayksiköiden arkea.

Kestävissä hankinnoissa toteutuvat kestävän kehityksen kolme keskeistä teemaa: ekologinen (environmental), sosiaalinen (social) ja taloudellinen kestävyys (governance) (ESG). ESG-kriteerit ovat tapa mitata ja arvioida organisaatioiden kestävyyttä ja vastuullisuutta eri osa-alueilla. Nämä näkökulmat huomioimalla voidaan hankkia tavaroita ja palveluita, jotka kuormittavat vähemmän ympäristöä, edistävät sosiaalista hyvinvointia ja säästävät rahaa elinkaarensa aikana

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen tulisi olla oleellinen osa hankintayksikön hankintastrategiaa. Toisin sanoen code of conduct eli vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet on jatkossa liitettävä hankintasopimuksiin. Hankintayksikön velvollisuus on myös valvoa, että hankintasopimuksen mukaiset kestävyysnäkökohdat ja vastuullisuus tulevat huomioiduksi koko hankinnan elinkaaren ajan.

Kansallinen ilmastolaki ja Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä velvoittavat ja koskettavat myös hankintayksiköitä. Julkisille hankintayksiköille on jo olemassa velvoittavia säädöksiä, kuten uusi ensi vuoden alussa voimaan tuleva rakentamislaki, jossa asetetaan uusille julkisen sektorin rakennuksille vaatimukseksi lähes nollaenergiarakennus. Nollaenergiarakennus on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa.

EU panostaa ilmastokysymyksiin

EU:n kestävän kehityksen toimintasuunnitelman (European Green Deal) tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön useita vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä sääntelyitä ja direktiivejä.

Teknologiaa koskeva nettonolla-asetus

EU:ssa tullut voimaan useita vastuullisuuteen, vihreään kehitykseen ja ilmastoneutraaliuuteen liittyviä säädöksiä, joista kesäkuussa 2024 voimaan tullut nettonolla-asetus (Net-Zero Industry Act eli NZIA) sisältää velvoitteita myös hankintayksiköille. Nettonolla-asetuksen taustalla ovat EU:n Green Deal-ohjelma (2019) sekä vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma (2023). Asetuksen yleisenä tavoitteena on turvata nettonollateknologioiden häiriötön saatavuus ja tarjonta EU:ssa lisäämällä muun muassa kotimaista valmistuskapasiteettia. Tarkoituksena on myös edistää Euroopan irtautumista hiilestä sekä parantaa EU:n kilpailukykyä.  

Hankintoja koskevia määräyksiä sovelletaan niin sanottuihin strategisiin nettonollateknologioihin. Kun kyse on hankintadirektiivien soveltamisalaan kuuluvista julkisista hankintamenettelyistä, rakennusurakkasopimuksista tai käyttöoikeussopimuksista, joissa sopimusten kohteeseen kuuluu nollateknologioita, hankintayksiköiden on sovellettava ympäristökestävyyttä koskevia pakollisia vähimmäisvaatimuksia. Vaatimukset on ilmaistava joko teknisinä eritelminä tai vaatimuksina taikka hankintasopimuksen toteuttamista koskevina erityisehtoina. Komissio täsmentää ympäristökestävyyden vähimmäisvaatimukset viimeistään 30. maaliskuuta 2025 annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä.

Ympäristökestävyyttä koskevat pakolliset vähimmäisvaatimukset tulevat sovellettavaksi maalis-huhtikuussa 2025, jonka jälkeen hankintayksiköiden on huomioitava kestävyyteen liittyvät arviointiperusteet tarjousten vertailussa ja hankintasopimuksissa. Vaatimukset ovat kuitenkin rajattu koskemaan tiettyjä EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja – toistaiseksi. 

Kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD

Kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (the Corporate Sustainability Reporting Directive) sääntelee yritysvastuullisuutta ja kestävyysraportointia. EU:n ensi vuonna voimaan tulevan kestävyysraportointia koskevan direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä ympäristö- ja sosiaalikysymyksissä. CSRD pyrkii yhtenäistämään organisaatioiden kestävyysraporttien sisältöä ja lisäämään niiden luotettavuutta. CSRD:tä sovelletaan suuryrityksiin, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä kahtena peräkkäisenä vuonna:

  • Yritys työllistää keskimäärin yli 250 henkilöä.
  • Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.
  • Nettoliikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.

Suuryritysten lisäksi CSRD koskee pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat listautuneet pörssiin. Näin ollen, jos edellä mainitut kriteerit täyttyvät, direktiivi soveltuu myös osakeyhtiömuotoisiin hankintayksiköihin. CSRD:n avulla pyritään varmistamaan, että entistä useammat yritysten on toimittava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Yritysvastuudirektiivi eli CSDDD

Kolmas keskeinen yritysten vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä direktiivi on CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) eli yritysvastuudirektiivi.  CSDDD-direktiivin tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä ankkuroida ihmisoikeudet ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja hallintotapaa. Direktiivin huolellisuusvelvoitteen mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuu myös yritysten toimintoketjuun ja tytäryhtiöihin. Tiettyjen suurempien yritysten on myös laadittava suunnitelma liiketoimintastrategiansa yhdenmukaistamiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitettaisiin 1,5 asteeseen. Direktiivi sisältää myös yritysten johtoa koskevia velvoitteita. 

Koosteen on laatinut juristiharjoittelija Eve Koskela.

Lue myös aiemmat blogimme:
https://ptcs.fi/kestavat-julkiset-hankinnat-vastuullisuuden-uusi-veturi/
https://ptcs.fi/julkiset-hankinnat-vauhdittamassa-vastuullista-liiketoimintaa/  https://ptcs.fi/miten-julkisten-hankintojen-vastuullisuutta-voidaan-entisestaan-lisata/

Kaipaatko lisäoppia vastuullisuusvelvoitteista julkisissa hankinnoissa?

PTCS järjestää 17.1.2025 klo 9.30–11.30 webinaarin Vastuullisuusvelvoitteet ja niiden soveltaminen julkisissa hankinnoissa. Tutustu koulutuksen sisältöön ja ilmoittaudu mukaan.

Kiinnostavatko vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemat? 

Jos vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö mietityttää, meiltä saat apua ja neuvoja. Lähetä meille vapaamuotoinen viesti info@ptcs.fi tai täytä yhteydenottolomake,