Kilpailuttamisvelvollisuuden laiminlyönti johtaa laittomaan suorahankintaan

Hankintalain keskeisin velvoite on kilpailuttamisvelvollisuus. Tämän velvoitteen laiminlyönti johtaa laittomaan suorahankintaan. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä tämä käytännässä tarkoittaa ja millaisissa tapauksissa on kyse laiminlyönnistä eli milloin hankinta tulkitaan laittomaksi suorahankinnaksi. Hankintalain mukaan hankintayksikkö voi tietyin edellytyksin valita ilman julkista tarjouskilpailua haluamansa toimittajan eli tehdä suorahankinnan. Suorahankintaperusteet on lueteltu tyhjentävästi hankintalain 40 §:ssä ja lisätilausten osalta […]

Neuvottelumenettely osaksi julkisten hankintojen työkalupakkia

Milloin ja miten neuvottelumenettelyä voi käyttää? Hankintalaissa tunnistetaan sekä neuvottelumenettely että kilpailullinen neuvottelumenettely. Molemmat ovat kaksivaiheisia menettelyjä, joissa osallistumishakemuksen jättäneistä tarjoajista on valittu neuvotteluihin tietty määrä toimittajia, jotka sitten saavat jättää lopullisen tarjouksensa. Menettelyjen eri vaiheisiin, asiakirjoihin ja käytännön kulkuun liittyvät hankintalain vaatimukset eroavat toisistaan. Nämä vaatimukset määrittävät kumpaa neuvottelumenettelyä hankinnassa tulee käyttää. Neuvottelumenettelyjen käyttäminen […]

Suorahankinta – uhka vai mahdollisuus?

Julkisten hankintojen parissa työskenteleville termi suoranhankinta on varmaankin tullut silloin tällöin vastaan. Käytännössä se on poikkeus, jota voidaan soveltaa äärimmäisen harvoin. Onko hankintayksiköllä oikeastaan koskaan mahdollisuutta tehdä suorahankintaa? Suorahankintamenettelyn edellytykset Suorahankinta on määritelty hankintalain 40 §:ssä hankintamenettelyksi, jossa ei julkaista hankintailmoitusta vaan hankintayksikkö kutsuu yhden tai useamman mahdollisen toimittajan neuvottelemaan hankintasopimuksen ehdoista. Varsinkin tarjoajien näkökulmasta […]

Kestävät julkiset hankinnat – vastuullisuuden uusi veturi

Julkisten hankintojen kilpailuttaminen on tyypillisesti mielletty hankintayksiköiden mekaaniseksi ostotoiminnaksi. Hankinnat on usein nähty pääasiassa vain viranomaisten omien tehtävien toteuttamisen tukitoimintoina, eikä hankintojen potentiaalia edistää esimerkiksi poliittisia tavoitteita ole kunnolla tunnistettu. Julkisten hankintojen vuosittainen arvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa, joka vastaa keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luvun perusteella on selvää, että julkisissa hankinnoissa piilee valtava […]

Keinoja ja apua toimivan sopimuksen eri vaiheisiin

Tuntuuko sopimusten laatiminen ja laaditun sopimuksen seuranta haastavalta? Onko sopimusten teksti mielestäsi vaikeaselkoista ja tuhdin oloista? Sopimuksen laatiminen, seuranta ja valvonta nousevat usein esille hyvin haasteellisina ja kysymyksiä herättävinä. Kuinka seurata sopimuksen ehtojen täyttymistä ja miten valvontaa voisi parantaa? Voisiko sopimuskauden aikana ilmaantuvia ongelmia jotenkin etukäteen välttää? Mistä saa tarvittaessa apua? Ohjeet ja mallipohjat sopimuksen […]

Historiallisia tekoja ajankohtaisfoorumilla – integriteetin loukkaukset ensi kertaa esillä

PTCServices Oy:n perinteinen ajankohtaisfoorumi kaikkine kuulijoineen sai eilen 16.11.2017 todistaa harvinaista hetkeä, kun lavalle astui Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen. Salminen on tunnettu asiantuntija, joka on mm. kirjoittanut runsaasti raportteja ja selvityksiä sekä tehnyt tutkimusta etiikasta ja korruptiosta. Tällä kertaa foorumissa oli eräänä teemana vähintäänkin arka aihe, hankintatoiminnan eettisyyden turvaaminen. Meillä on hankintalaki, joka säätelee […]

Uusi Julkiset hankinnat haltuun -verkkokurssi substanssiasiantuntijalle

Hyviä uutisia PTCS:ltä – uusi Julkiset hankinnat haltuun -verkkokurssi on julkaistu ja löytyy nyt osoitteesta  elearning.ptcs.fi!  Julkiset hankinnat haltuun -verkkokurssi on tarkoitettu hankintaan mukaan päässeelle substanssiasiantuntijalle. Substanssin osaajan ei tarvitse ymmärtää hankintalakia, mutta tietyt kilpailutusprosessin vaiheet tulee hallita. Tämä kurssi tiivistää kilpailutusprosessin keskeiset asiat siten kuin hankintaan mukaan päässeen substanssiosaajan tulee ne ymmärtää. Kohti onnistuneita hankintoja […]

Riittävä oma palvelutuotanto hyvinvointialueilla

Sote-uudistuksen myötä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta on nyt siirtynyt kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet voivat entiseen tapaan tarvittaessa täydentää omaa sote-palvelutuotantoaan ostopalveluilla tai palveluseteleillä. Sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueen oman sote-palvelutuotannon on kuitenkin erilaisten riskien välttämiseksi oltava riittävää. Käytännössä riittävä oma palvelutuotanto tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että osa palveluista hyvinvointialueen on tuotettava itse. Epäselvyyttä ja kysymyksiä on […]

Tilaajavastuulaki – pakollinen paha vai hyödyllinen työkalu?

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, eli tilaajavastuulaki, on ollut voimassa jo vuodesta 2007 lähtien, mutta edelleen sen soveltaminen julkisissa hankinnoissa aiheuttaa monelle päänvaivaa. Mitä laki antaa ja mitä se ottaa? Ja ennen kaikkea, miten tilaajavastuulain mukanaan tuomat velvoitteet on huomioitava julkisissa tarjouskilpailuissa? Missä asetamme vaatimukset ja mitkä ovatkaan hankintayksikön keinot, jos tarjouskilpailun […]

”Suo siellä, vetelä täällä” – Pitääkö tarjoajille antaa mahdollisuus tarjoustensa täsmentämiselle vaiko ei?

Hankintalain mukaan tarjoaja vastaa siitä, että tarjous täyttää kaikki tarjouspyynnössä asetetut kriteerit eikä tarjousta ole mahdollista parannella enää tarjousten jättämisen määräajan päätyttyä. Tämä pääsääntö on hyvin yksinkertainen ja armoton. Kuitenkin moni sisällöltään hyvä ja kilpailukykyinen tarjous saattaisi turhaan jäädä vertailun ulkopuolelle ilman hankintalakiin kirjattua tarjousten täsmennysmahdollisuutta. Mistä siis on kyse, jos tarjousten parantaminen ei ole […]

Tehdäänkö itse vai ulkoistetaanko? – Tuotantotavan analyysi auttaa päättämään 

Tuotantotavan analyysi eli Make or Buy -analyysi tarkoittaa nimensä mukaisesti analyysiä sitä, kannattaako toiminto toteuttaa omin voimin vai teettää se kokonaan tai osittain ulkopuolisella toimijalla. Make or Buy -analyysin avulla pystymme kartoittamaan, mikä eri vaihtoehdoista on asiakkaan näkökulmasta kustannustehokkain – vaikuttavuutta unohtamatta.   Lähtökohtaisesti analyysi kannattaa toteuttaa jo heti hankinnan suunnittelun alkuvaiheessa. Analyysin avulla kartoitamme […]

Tekoäly valtaa alaa myös hankinnoissa

Tekoälyn hyödyntäminen hankintaprosessin eri vaiheissa on jo arkipäivää. Tekoälyn hyödyntämisessä kuitenkin on lainsäädännön luomat reunaehdot ja periaatteet. Esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvoitteet sekä yleisen tietosuojadirektiivin (”GDPR”) säännökset luovat omat haasteensa tekoälysovellusten hyödyntämiselle. Tekoälyn avulla eri lähteistä kootun ja muokatun tiedon lainmukaisuuteen liittyy usein epävarmuutta erityisesti tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi GDPR:n 3. artiklan mukaan asetusta sovelletaan, jos henkilötietoja […]