Konsortiot ja ryhmittymät julkisessa hankinnassa

Hankintayksiköt tekevät nykyisin hankintojaan yhä suurempina kokonaisuuksina hallinnollisten kulujen pienentämisen toivossa. Yhä useammin toimittajalta edellytetään myös monien eri alojen osaamista. Jos yrityksen omat resurssit eivät yksistään riitä kiinnostavan hankinnan toteutukseen, kannattaa erityisesti pk-yritysten harkita tarjouksen tekemistä yhdessä muiden yritysten kanssa. Mitä yrityksen on hyvä tietää ja ymmärtää ryhmittymänä tarjomisesta julkisen hankinnan kilpailutuksessa? Mikäli yritykselläsi ei […]

Tarjoajana julkisten hankintojen ihmeellisessä maailmassa

Suomessa julkinen sektori kilpailuttaa vuosittain miljardien eurojen edestä isoja ja pienempiä hankintoja. Melko suuri osa erityisesti pk-yrityksistä jättäytyy kuitenkin tämän valtavan markkinan ulkopuolelle. Miksi näin?  Usein syyksi tarjotaan sitä, että pienelle ja keskisuurelle yritykselle (pk-yritys) julkisen hankinnan tarjouspyynnöt voivat vaikuttaa erittäin työläiltä ja monimutkaisilta. Vaikeaselkoiseksi hankinnat voi esimerkiksi tehdä se, että on olemassa useita erilaisia […]

Suorahankinta – uhka vai mahdollisuus?

Julkisten hankintojen parissa työskenteleville termi suoranhankinta on varmaankin tullut silloin tällöin vastaan. Käytännössä se on poikkeus, jota voidaan soveltaa äärimmäisen harvoin. Onko hankintayksiköllä oikeastaan koskaan mahdollisuutta tehdä suorahankintaa? Suorahankintamenettelyn edellytykset Suorahankinta on määritelty hankintalain 40 §:ssä hankintamenettelyksi, jossa ei julkaista hankintailmoitusta vaan hankintayksikkö kutsuu yhden tai useamman mahdollisen toimittajan neuvottelemaan hankintasopimuksen ehdoista. Varsinkin tarjoajien näkökulmasta […]

Datasäädös täydentää EU:n datastrategiaa

Euroopan datastrategia hyväksyttiin helmikuussa 2020 ja sen ohjaamana EU:ssa on valmisteltu uutta dataa ja sen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisille pelisäännöille on todellakin kysyntää, sillä datastrategian tavoitteena on tehdä Euroopan unionista datavetoisen yhteiskunnan edelläkävijä sekä samalla myös luoda datalle eurooppalaiset sisämarkkinat. Komissio otti ison ja tärkeän askeleen, kun se antoi helmikuussa 2022 ehdotuksensa datan oikeudenmukaista saatavuutta […]

Harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita kannattaa käyttää harkiten – erityisesti rakennusurakoiden kilpailutuksissa

Kilpailutatko rakennusurakoita? Jos vastaus on kyllä, olet todennäköisesti törmännyt tilanteeseen, jossa on jouduttu pohtimaan, voisiko tarjoajan sulkea pois tarjouskilpailusta esimerkiksi ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen vuoksi. Rakennusurakoiden kilpailutusten hankintapäätökset tehdään usein halvimman hinnan perusteella. Laatuun pyritään vaikuttamaan muun muassa tarjoajille asetetuilla soveltuvuusvaatimuksilla. Tästä syystä harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla, kuten ammattitoimintaan liittyvällä vakavalla virheellä, on keskeinen merkitys rakennusurakoiden kilpailutuksissa. […]

”Suo siellä, vetelä täällä” – Pitääkö tarjoajille antaa mahdollisuus tarjoustensa täsmentämiselle vaiko ei?

Hankintalain mukaan tarjoaja vastaa siitä, että tarjous täyttää kaikki tarjouspyynnössä asetetut kriteerit eikä tarjousta ole mahdollista parannella enää tarjousten jättämisen määräajan päätyttyä. Tämä pääsääntö on hyvin yksinkertainen ja armoton. Kuitenkin moni sisällöltään hyvä ja kilpailukykyinen tarjous saattaisi turhaan jäädä vertailun ulkopuolelle ilman hankintalakiin kirjattua tarjousten täsmennysmahdollisuutta. Mistä siis on kyse, jos tarjousten parantaminen ei ole […]

Tehdäänkö itse vai ulkoistetaanko? – Tuotantotavan analyysi auttaa päättämään 

Tuotantotavan analyysi eli Make or Buy -analyysi tarkoittaa nimensä mukaisesti analyysiä sitä, kannattaako toiminto toteuttaa omin voimin vai teettää se kokonaan tai osittain ulkopuolisella toimijalla. Make or Buy -analyysin avulla pystymme kartoittamaan, mikä eri vaihtoehdoista on asiakkaan näkökulmasta kustannustehokkain – vaikuttavuutta unohtamatta.   Lähtökohtaisesti analyysi kannattaa toteuttaa jo heti hankinnan suunnittelun alkuvaiheessa. Analyysin avulla kartoitamme […]

Tekoäly valtaa alaa myös hankinnoissa

Tekoälyn hyödyntäminen hankintaprosessin eri vaiheissa on jo arkipäivää. Tekoälyn hyödyntämisessä kuitenkin on lainsäädännön luomat reunaehdot ja periaatteet. Esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvoitteet sekä yleisen tietosuojadirektiivin (”GDPR”) säännökset luovat omat haasteensa tekoälysovellusten hyödyntämiselle. Tekoälyn avulla eri lähteistä kootun ja muokatun tiedon lainmukaisuuteen liittyy usein epävarmuutta erityisesti tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi GDPR:n 3. artiklan mukaan asetusta sovelletaan, jos henkilötietoja […]

Sidosyksikköhankintojen sääntelyyn suunnitteilla suuria muutoksia

Kesäkuussa 2023 valmistunut hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia merkittävistä muutoksista, joilla pyritään ohjaamaan julkisia hankintoja. Useampi kirjaus koskee viime aikoina paljon puhuttaneita sidosyksikköhankintoja ja niitä koskevaa sääntelyä. Konkreettisimpana muutoksena sidosyksikkösääntelyn osalta hallitus tavoittelee sidosyksikköhankintoja koskevan omistusosuusvaatimuksen kirjaamista aiempaa selkeämmin. Lisäksi hallitusohjelma sisältää kirjaukset sidosyksikköhankintojen käyttöalan kaventamisesta ja ulosmyyntirajojen yhtenäistämisestä. Vaatimus vähintään 10%:n omistusosuudesta Viime vuosina on […]

Rakennusurakoiden julkinen hankinta – pari sanaa urakkaneuvotteluista

Teetkö urakkahankintoja? Vai oletko kenties rakennusalan toimija ja osallistut alan tarjouskilpailuihin? Rakennusurakat ovat tyypillisesti laajoja hankintakokonaisuuksia, joissa onnistuminen voi toisinaan olla kiven takana. Kun rakennusurakka kilpailutetaan hankintalain mukaisesti, on hyvin toivottavaa, että hankinnasta ei valitettaisi markkinaoikeuteen. Rakennusurakoiden osalta valitus johtaa todennäköisesti vähintäänkin urakan viivästymiseen ja pahimmillaan siihen, ettei urakkaa pystytä lainkaan toteuttamaan. Joissain tapauksissa kilpailuttaminen […]

Käyttöoikeussopimusta kannattaisi rohkeasti hyödyntää nykyistä enemmän – monestakin syystä 

Hilmassa vuoden 2022 aikana julkaistuista hankintailmoituksista vain vajaat 100 hankintaa toteutettiin käyttöoikeussopimuksena. Tilastoja tarkemmin tutkiessani totesin, että määrä oli pienempi kuin vuonna 2021. Miksi käyttöoikeussopimusta ei haluta tai uskalleta käyttää? Miksi hankintayksikkö päätyy kilpailuttamaan esimerkiksi joukkoliikennepalveluja ja koulu- ja päiväkotikuvauksia varmuuden vuoksi palveluhankintasopimuksina siitäkin huolimatta, että se joutuu ottamaan kaikkien sopijapuolten riskit kannettavakseen?    Käyttöoikeussopimus […]

Allianssimallin ultralyhyt oppimäärä

Allianssimallista on puhuttu ja uutisoitu melko ahkerasti viime vuosien aikana. Välillä allianssimallista on esitetty kriittisiäkin näkökantoja, mutta niitä ovat toisaalta tasapainottaneet uutisoinnit siitä, miten allianssit ovat onnistuneet alittamaan asetetun budjetin tai ylittämään tavoitellun laatutason. Ks. esim. Tampereen Rantatunnelia koskeva uutinen, Tesoman hyvinvointipalvelua koskeva uutinen ja Infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmää koskeva uutinen. Suomessa allianssimallia on hyödynnetty rakennusurakoiden, palveluiden […]