Sidosyksikköhankintojen sääntelyyn suunnitteilla suuria muutoksia
Kesäkuussa valmistunut hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia merkittävistä muutoksista, joilla pyritään ohjaamaan julkisia hankintoja. Useampi kirjaus koskee viime aikoina paljon puhuttaneita sidosyksikköhankintoja ja niitä koskevaa sääntelyä.
Konkreettisimpana muutoksena sidosyksikkösääntelyn osalta hallitus tavoittelee sidosyksikköhankintoja koskevan omistusosuusvaatimuksen kirjaamista aiempaa selkeämmin. Lisäksi hallitusohjelma sisältää kirjaukset sidosyksikköhankintojen käyttöalan kaventamisesta ja ulosmyyntirajojen yhtenäistämisestä.
Vaatimus vähintään 10%:n omistusosuudesta
Viime vuosina on eri tahoilla pohdittu erityisesti, mikä olisi riittävä määräysvallan taso, jotta yhtiön voitaisiin katsoa olevan hankintayksikön sidosyksikkö. Riittääkö esimerkiksi alle prosentin omistusosuus, jos hankintayksiköllä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön toimintaan eikä sen avainhenkilöiden valintaan?
Näitä pohdintoja selkeyttämään on hallitusohjelmaan tehty kirjaus, jonka mukaan ”yleisen edun huomioonottava vähimmäisomistusprosentti ” olisi jatkossa vähintään 10 prosenttia. Yleisellä edulla tarkoitettaneen tässä tapauksessa toimivaa markkinakilpailua, jota sidosyksiköiden on katsottu häiritsevän.
On mielenkiintoista seurata, kuinka kirjaus toteutuessaan tulee vaikuttamaan hankintayksiköiden omistamien yhtiöiden omistuspohjaan. Olisiko esimerkiksi mahdollista, että osa nykyisistä kymmenien tai jopa satojen omistajien yrityksistä pilkottaisiin osiin niin, että kuhunkin jäisi enimmillään kymmenen omistajaa? Se ainakin lienee selvää, että jonkinlaisia muutoksia omistuspohjiin tulisi. Hankintayksiköiden intressissä tuskin on pitää marginaalista omistusta yrityksissä, jos omistuksen ainoa motivaattori on ollut mahdollisuus hankintojen tekemiseen ilman kilpailuttamista.
Sidosyksiköiden käyttöalan kaventaminen
Vähimmäisomistusosuutta tulkinnanvaraisempi on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan sidosyksikköhankintoja voitaisiin tehdä vain silloin, ”kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi”. Äkkiseltään luettuna kokonaistaloudellisen edullisuuden varmistaminen kuulostaa siltä, että kyseessä olisi velvollisuus kilpailuttaa hankinta, ja sidosyksikköhankinnan voisi tehdä vain, jos kyseinen tarjous voittaisi tarjousvertailun. Tästä tuskin kuitenkaan on kyse. Todennäköisempää on, että hankintayksiköille asetetaan jonkinlainen velvollisuus markkinavuoropuheluun tai -tutkimukseen. Sidosyksikköhankinta voisi olla mahdollinen, jos vaikuttaa siltä, että näin toteutettuna hankinta tulisi olemaan edullisin.
Kirjauksen jälkimmäinen puolisko erityisen painavasta julkisesta intressistä jää myös jokseenkin avoimeksi. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan esimerkiksi tapauksia, joissa kunnan lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi vapaasti kilpailluilta markkinoilta ei löydy tarkoituksenmukaista palveluntuottajaa. Se, milloin kyseessä on erityisen painava intressi, selkiytynee kunhan hallituksen esitys julkaistaan.
Ulosmyyntirajojen yhtenäistäminen
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus ulosmyyntirajojen yhtenäistämisestä. Tällä hetkellä lain mukaan sidosyksikön toiminnan on kohdistuttava pääosin sen omistaville tahoille eli ulosmyyntiä muille kuin omistajille voi olla enintään 5 prosenttia ja enintään 500 000 euron osuus liiketoiminnasta. Tähän pääsääntöön on nykyisellään olemassa kaksi poikkeusta:
- Ulosmyynnin osuus saa olla 10 % ja 500 000 euron rajoitusta ei sovelleta, kun hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Poikkeuksen soveltaminen edellyttää etukäteisen avoimuusilmoituksen julkaisemista.
- Liikevaihtoa koskevaa prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta silloin, kun ulosmyyntinä harjoitetun liiketoiminnan arvo on edeltävien kolmen vuoden ajalta ollut keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa.
Ulosmyyntirajojen yhtenäistämisellä tarkoitettaneen näistä poikkeuksista luopumista. Huomionarvoista on, että poikkeuksista luopuminen tulisi kiristämään Suomen jo ennestään tiukkaa linjaa suhteessa ulosmyyntiin. EU-maista ainoastaan Suomi ja Puola ovat asettaneet ulosmyyntirajat tiukemmaksi kuin hankintadirektiivin määrittelemä 20 %:n maksimi.
Mitä hankintayksikön kannattaa seuraavaksi tehdä?
Lainsäädäntöprosesseissa kestää tunnetusti oma aikansa, eikä vielä ole lainkaan selvää, tulevatko hallitusohjelman kirjaukset toteutumaan sellaisenaan. Hankintayksiköissä on kuitenkin syytä jo tässä vaiheessa pohtia, millä tavoin mahdollinen lakimuutos tulisi vaikuttamaan jo suunniteltuihin hankintoihin. Lakiluonnoksen lähtiessä lausuntokierrokselle kannattaakin pitää huoli, että omat näkemykset tulevat kuulluiksi.
Lopuksi haluamme nostaa vielä esiin kysymyksen siitä, millä tavoin lakimuutos tulisi vaikuttamaan tällä hetkellä voimassa oleviin hankintasopimuksiin. Saisivatko ne jatkua ennallaan? Vai velvoitettaisiinko hankintayksiköt kilpailuttamaan hankintansa uudelleen jonkin siirtymäajan kuluessa, mikäli kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuus ei täyty tai sidosyksikköhankintaa ei voida oikeuttaa erityisen painavalla julkisella intressillä?
Seuraamme mielenkiinnolla, mikä sidosyksikköhankintojen osalta tulee jatkossa muuttumaan.
Blogin ovat kirjoittaneet Saila Eskola ja Lasse Lipsanen.
Sidosyksikköhankinnat tapetilla myös Kuntamarkkinoilla 13.-14.9.2023
Tule tapaamaan meitä osastollemme 3. kerrokseen (3s18) tai tule kuuntelemaan tietoiskumme
Älä hanki laittomasti sidosyksiköltä!
to 14.9.2023 klo 11.00–11.20
Puhuja: Saila Eskola, PTCS
Missä mennään sidosyksikköhankintojen osalta? Mitä hallitusohjelmassa on linjattu, entä Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimesta? Jos pienomistajien sidosyksikköhankinnat katsotaan laittomiksi, voiko yhtiö menettää sidosyksikköasemansa myös suhteessa suuriin omistajiin? Tule kuulolle niin tiedät mitä kannattaa tehdä nyt ja miksi!
Mietityttävätkö sidosyksikköhankinnat?
Meiltä saat apua niissä ja kaikissa muissakin julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissäsi. Kysy lisää Laura Mäeltä, lähetä viesti info@ptcs.fi tai pyydä tarjous.
Tutustu myös aiempiin sidosyksikköihin liittyviin blogikirjoituksiimme:
- Sidosyksiköt tulevat – miten käy kilpailuneutraliteetin?
- Ratkaisujen aika on nyt – miten tulisi varautua tiukempaan sidosyksikkösääntelyyn?
- Sidosyksiköhankinnat puhuttavat – kysymyksiä ja vastauksia
- Sidosyksikköhankinnat erityisaloilla?
- Sote-alan sidosyksiköiden ulosmyyntirajoitusten kiristymiselle lisäaikaa | PTCServices Oy
- Sidosyksikköhankinnat – rikotaanko hankintalakia systemaattisesti? | PTCServices Oy
- Sote-alan sidosyksiköiden ulosmyyntirajat muuttuivat 1.1.2023 | PTCServices Oy
Tags: hallitusohjelmaJulkiset hankinnatmuutoksetsidosyksikköhankinnatSidosyksikkösääntely