Julkiset hankinnat – harmaa talous -keskustelua ratkaisuista?
Harmaan talouden torjunta ja julkiset hankinnat
Lähipäivinä erityisesti Helsingin Sanomissa (Etusivu 18. ja 22.2., Kaupunki 19.2., Mielipide 20. ja 21.2.) olen huomannut vahvoja kannanottoja yksityisen ja julkisen palvelutuotannon puolesta ja vastaan. Lainauksia: ”Markkina-ajattelu ei ole hyväksi palveluille”, [kaupunki] ”levittää kätensä ja kääntää selkänsä tontillaan tapahtuvalle rikollisuudelle”, ” Tehokas työnjako edellyttää markkinoita…”, ”Harmaa talous rehottaa”. Tänään etusivun uutisessa todettiin, että julkisuuteen päätyvät vain sellaiset hankintasopimukset, joissa jokin on mennyt pieleen. Onnistumisista kuullaan harvoin. Olen huomannut ihan saman ilmiön.
Suomen julkisista hankinnoista julkaistiin vastikään uudet tilastot , joiden mukaan ”Vuonna 2010 HILMAssa (eli www.hankintailmoitukset.fi) julkaistiin yhteensä 19 300 hankintailmoitusta, joiden ennakoitu arvo nousi yli 20 miljardiin euroon.”. Yksi epäonnistunut hankintailmoitus, tarjouskilpailu ja hankintasopimus – ja voidaan unohtaa n. 19 000 onnistunutta sopimusta, joissa harmaa talous ei ole ollut ongelmana ja markkinat ovat tuottaneet kelpo palveluja kansalaisille.
Ratkaisujahan tässä kaivataan eikä syyttelyä.
Jatkossa tullaan tarvitsemaan sekä julkista että yksityistä palveluntuotantoa. Eri asia on, että yksityistä palveluntuotantoa pitäisi varmastikin ohjata ja valvoa entistä enemmän ja tarkemmin.
Aloitetaan muutamalla tuntemallani ratkaisulla:
- VERKOSTO – malli, jossa julkinen ja yksityinen sektori käynnistävät ajoissa ennen kilpailutuksia vuoropuhelun, jossa pyritään standardoimaan toimialaa esim. luomalla yleisiä sopimusehtoja (kuten JIT 2009) ja tarjouskilpailujen malleja
- määritellään selvästi jo hankintailmoitukseen ja tarjouspyyntöön poissulkukriteerit, lakihan jo sinällään edellyttääkin, että vakavista taloudellisista rikoksista tuomitut suljetaan ulos, katso hankintalaki 53§
- määritellään sopimukseen rapsakka sanktio eli sopimussakko, jos valittu toimittaja tuomittaisiin pimeän työvoiman käytöstä ja toisaalta bonus, jos toimittaja ylläpitää kehittynyttä henkilöstön tyky-ohjelmaa ja parantaa sitä sopimuksessa määriteltyjen kriteerien mukaisesti sopimuskauden aikana
- Tietoa hankinnoista -sivullamme on linkki EU:n tarjoamaan e-Certis sivustoon, jonka pohjalta on mahdollista tutkia, onko jonkin EU-maan tarjoajalta saatu todistus ao. maassa tarkoitettu virallinen todistus tai selvitys
- Hankintayksikön oman reklamaatiorekisterin ylläpitäminen, jonka perustella voidaan tulevissa kilpailutuksissa ottaa huomioon aiemmat ongelmat palveluntarjoamisessa, esim. MAO:n ratkaisu julkiset hankinnat 394/09 27.8.2009 ja myös KHO:n 9.4.2004 taltio 1394.
Jos teillä heräsi ajatuksia tekstin pohjalta kommentoikaa ihmeessä tai olkaa suoraan yhteydessä allekirjoittaneeseen pilvi.takala@ptcs.fi.