Ajankohtaisfoorumissa punnittiin vuoden kiinnostavimpia oikeustapauksia
Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta lähes 300 hankinnoista hullaantunutta eri puolilta Suomea kokoontui etäyhteyksin 5.11.2020 järjestettyyn Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumiin.
Jo ennen tapahtumaa ja erityisesti sen aikana käytiin tilaisuuden ympärillä aktiivista keskustelua eri somekanavissa. Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan lavan otti tänäkin vuonna haltuun osaava hankintojen ammattilaisten trio aiheenaan vuoden merkittävimmät oikeustapaukset. Panelisteina olivat monelle tutut Pauliina Karinkanta PTCS:ltä, Anna Kuusniemi-Laine Castrén & Snellman Oy:stä ja Mika Pohjonen Frontia Asianajotoimisto Oy:stä.
Paneeli kokonaisuutena sai kiitosta mielenkiintoisista ja ymmärrettävästi avatuista tapauksista.
Tilastot puhuvat
Tuttuun tapaan panelistitrio kävi aluksi läpi MAO:n ratkaisutilastoja. Niissä näkyy selkeästi laskeva trendi saapuneiden ja ratkaistujen juttujen osalta. Esimerkiksi vuonna 2019 markkinaoikeuteen saapui 413 valitusta, joka on 105 vähemmän verrattuna edellisvuoteen. Käsittelyajoissa ei näyttäisi tapahtuneen merkittävää muutosta. Vuonna 2019 keskimääräinen käsittelyaika oli MAO:ssa 7,6 kuukautta. KHO:n ratkaisutilastoista puolestaan käy ilmi, että valituslupa annettiin 43,5 %:lle tapauksista eli reilusti yli puolet jäi siis ilman valituslupaa. Muutokset valitusluvan saaneisiin tapauksiin KHO:ssa näyttäisivät kuitenkin olevan vähäisiä.
Sidosyksikön ja puitejärjestelyn välistä rajanvetoa – MAO 172/20
Ensimmäisenä käsiteltiin tapausta, jossa hankintayksikön MAO:ssa antaman selvityksen mukaan oli kyse ICT-hankinnasta. Tässä tapauksessa hankintayksikkö toimii sidosyksikkönä, joka tuottaa ICT-palveluja asiakkailleen. Hankintayksikön mukaan hankinnan kohteena olevat palvelut saattavat sisältää alihankintana ostettuja palvelukomponentteja. Hankintayksikkö totesi, ettei se ole yhteishankintayksikkö eikä se toteuta hankintoja asiakkaidensa puolesta. Järjestelyssä valittu toimittaja tekee sopimuksen hankintayksikön eli sidosyksikön kanssa ja tuottaa sille sopimuksen mukaisia palveluja. Sidosyksikön asiakkaat eivät näin ollen siis tee sopimuksia valittujen toimittajien kanssa.
MAO:n ratkaisun mukaan kysymyksessä oli kuitenkin puitejärjestely. Perusteluna tälle oli, ettei hankinnan kohdetta ollut ilmoitettu riittävän selvästi. MAO totesi, että hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ollut määritetty hankinnan laajuutta muutoin kuin toteamalla, että järjestelmä hankitaan ensisijaisesti erään asiakkaan tarpeisiin. Tämän lisäksi tarjouspyynnössä oli mainittu, että kilpailutuksen tulosta voidaan hyödyntää myöhemmin kaikille hankintayksikön asiakkaille, joiksi oli ilmoitettu hankintayksikön omistajat. MAO:n mukaan hankintayksikkö oli menetellyt avoimuusperiaatteen vastaisesti. Perusteluna tällä oli, ettei se ollut käytännössä mitenkään rajannut niiden hankintayksiköiden piiriä, jotka voisivat jatkossa liittyä mukaan hankintaan.
Panelistit kiinnittivät johtopäätöksissään huomiota siihen, ettei MAO ottanut lainkaan kantaa hankintayksikön sidosyksikköasemaa koskevaan kysymykseen.
Ratkaisua on analysoitu JulkiSet-palvelussamme 25.5.2020. Huomaathan, että pääset lukemaan asiantuntijamme laatiman analyysin tapauksesta vain, jos sinulla on tunnukset portaaliin. Lue lisää ja tutustu palveluumme kaksi viikkoa sitoumuksetta JulkiSet-palvelun hinnoista ja tilaamisesta.
Toimivallan siirto ja sidosyksikköhankinnat – C-328/19
Paneelissa ruodittiin myös Porin kaupunkia koskevaa EUTin ratkaisua. Ratkaisua on käsitelty myös JulkiSet-palvelussamme kahdessa erillisessä oikeustapauslyhennelmässä. Olemme julkaisseet molemmat lyhennelmät JulkiSet-palvelussamme otsikolla EUTI antoi ratkaisunsa suomalaisessa sidosyksikköhankintaa koskevassa asiassa Käsittelyosa 1 ja Käsittelyosa 2.
Panelistit muistuttivat, ettei KHO ole antanut asiassa vielä ratkaisua. ”Ratkaisu tulee olemaan kuitenkin julkisen sektorin yhteistyön kannalta myönteinen eli vastuukuntamalli toimii” he totesivat.
Muutoskustannukset – MAO 73/20
Seuravaksi käsiteltiin tapausta, jossa hankintayksikkö oli huolissaan siitä, että ”aikaisempi toimittaja” pääsee muita parempaan asemaan käyttöönottoprojektissa säilyvien kustannusten myötä. Asiassa valittajana oli aikaisempi toimittaja. ”Hankintayksikön pyrkimystä poistaa markkinatilanteesta johtuvia ja hankintamenettelyn syrjivyyteen vaikuttavia kilpailuetuja voidaan pitää hankintalain periaatteiden mukaisena” todetaan MAO:n ratkaisussa. Tarjouspyynnössä hintavertailun laskentamekanismi kohdistui kuitenkin vain yhteen tarjoajaan eli aikaisempaan toimittajaan” lausunto jatkuu. ”Laskentamekanismi perustui aikaisemman toimittajan tarjouksen osalta toisiksi halvimman tarjouksen käyttöönoton hintaan, minkä tasoa aikaisempi toimittaja ei tarjousta tehdessään voinut etukäteen tietää”. Tämä ei MAO:n mukaan ollut hyväksyttävää, eikä laskentamalli ollut sen mukaan perusteltu ja oli vastoin suhteellisuusperiaatetta.
Tapauksen lyhennelmä on julkaistu JulkiSet-tietopalvelussamme 15.5.2020.
Panelistien tiivistetyn analyysin mukaan ”Oikeuskäytännössä on linjattu, että muutoskustannukset eli toimittajan vaihtumisesta aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida. Tällöin on kuitenkin kerrottava etukäteen, miten ne muodostuvat. Kilpailuedun tasoittaminen suhteessa ”nykyiseen toimittajaan” on kuitenkin vaikeampaa. Tarjoajan tulee tietää etukäteen vertailuun vaikuttava hinta.” ”On kuitenkin muistettava, ettei kilpailuedun tasoittaminen ole pakollista. Tärkeää on, että muutoskustannukset ovat todellisia ja, että hankintayksikkö antaa kaikille tarjoajille samat tiedot. Mikäli haluaa eliminoida muutoskustannusten merkitystä, kannattaa sopimuskausi laatia mahdollisimman pitkäksi.” he lopuksi summasivat tämän tapauksen osalta.
Mitä voi jättää hintavertailun ulkopuolelle? – MAO 227/20
Mukaan paneeliin oli nostettu myös terveydenhuollon laitteita koskeva MAO:n ratkaisu. Tämä tapaus ja sen ratkaisu osoittautuivat erittäin mielenkiitoisiksi ja tapaus voittikin tilaisuuden aikana järjestetyn äänestyksen paneelin kiinnostavimmasta oikeustapauksesta.
Tapauksessa hankintayksikkö oli tarjouspyynnössä ilmoittanut tekevänsä tarjousvertailun vain yhden hankinnan osan perusteella. Kahdesta muusta osiosta todettiin, että niitä ei huomioida vertailussa, mutta ne sisällytetään päätökseen. ”Kahta muuta hankinnan osaa koskien ei ollut syntynyt tarjoajien välille todellista kilpailua, eikä hankintayksikkö siten ollut täyttänyt kilpailuttamisvelvoitettaan.” todetaan MAO:n päätöksessä.
Ratkaisusta voidaan panelistien mukaan oppia ainakin se, että tarjoajien välisen kilpailun tulee kohdistua koko hankintaan ja tarjousvertailun tulee vastata tehtävää hankintaa. ”Joissakin tilanteissa voisi kuitenkin miettiä ns. vertailukorin muodostamista. Pääsääntönä pitää kuitenkin olla, että kilpailupaine kohdistuu koko hankintaan. ” toteaa paneelitrio.
Ratkaisua on puitu myös JulkiSet-lyhennelmässä.
Asiakastyytyväisyys vertailuperusteena – MAO 155/20
Paneelissa käsiteltiin lopuksi ratkaisua hankinnassa, jossa puolet laatupisteistä tuli referenssiyhteyshenkilöiden antamista asiakastyytyväisyyspisteistä. ”Laadun vertailu oli annettu kokonaan ulkopuolisen tahon ratkaistavaksi ja vertailu oli ollut hyvin sattumanvaraista.” toteaa tapauksesta valittanut osapuoli. MAO katsoi, etteivät hankintasäännökset sinällään estä referenssivertailua. MAO kuitenkin totesi, ettei vertailuperuste mitannut asiakastyytyväisyyttä tai laatua, vaan kyselyihin vastaamista. Menettely katsottiin siten hankintalain vastaiseksi.
Asiakastyytyväisyyden käyttäminen vertailuperusteena on kuitenkin yhä sallittua ja panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että se voi olla toimiva ratkaisu joissakin hankinnoissa. ”Jos kyselyä käytetään, hankintayksikön pitää kuitenkin varmistaa, että referenssiyhteyshenkilöksi nimetty taho on saanut ja havainnut kyselyn. Myös tarjoajaa tulisi informoida siitä, jos referenssiyhteyshenkilö ei ole vastannut.” panelistit toteavat.
JulkiSet-tietopalvelustamme on jo lähes 800 oikeustapausta
Me PTCS:llä haluamme pysyä ajan tasalla julkisia hankintoja koskevasta oikeuskäytännöstä. Asiantuntijoidemme vuosien verralla läpikäymät oikeustapaukset kommentteineen on koottu JulkiSet-tietopalveluun. Myös kaikista ajankohtaisfoorumissa käsitellyistä oikeustapauksista löytyy JulkiSet-portaalista kommentoitu lyhennelmä.
Olethan sinäkin jo JulkiSet-palvelumme tilaaja? JulkiSetin avulla pysyt kärryillä julkisia hankintoja koskevasta oikeuskäytännöstä, eikä sinun tarvitse odottaa ensi vuoden oikeustapauspaneeliin saakka!
JulkiSet-palvelu sisältää paljon jatkuvasti päivittyvää tietoa julkisten hankintojen ammattilaisten hyödynnettäväksi päivittäisessä työssään:
- Lähes 800 Oikeustapauslyhennelmää eri toimialoilta asiantuntijoidemme kommentoimina. Ja uusia lisätään lähes viikoittain. Haku-toiminnon avulla löydät vaivatta etsimäsi tapaukset.
- Viikoittain julkaistaan yhden tai useamman uuden kommentoidun oikeustapauksen lisäksi tuoreita uutisia hankintojen maailmasta.
- Hank Hankintabotti ja Vertailukone ovat nyt myös JulkiSetin tilaajien hyödynnettävissä.
- Lisäksi palvelusta löytyy erilaisia ohjeita ja malliasiakirjoja hankintaprosessin eri vaiheisiin.
Lue lisää JulkiSet-palvelun hinnoista ja tilaamisesta. Huomaathan, että tilattuasi tunnukset palveluun, voit tutustua palvelun sisältöön sitoumuksetta kahden viikon ajan.
Webinaari: Julkisten hankintojen oikeustapaukset, 28.-29.1.2021
PTCS:n koulutuskalanteriin on asiakkaidemme toiveesta lisätty tämä uusi koulutus. Koulutus on suunnattu kokeneille julkisten hankintojen ammattilaisille, joilla on julkisten hankintojen prosessit, periaatteet ja hankintalaki perusteellisesti hallussa. Jos olet kiinnostunut uusimmista linjauksista oikeuskäytännössä ja halukas pureutumaan näihin syvemmin, kannattaa ilmoittautua mukaan!