Datasäädös täydentää EU:n datastrategiaa
Euroopan datastrategia hyväksyttiin helmikuussa 2020 ja sen ohjaamana EU:ssa on valmisteltu uutta dataa ja sen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisille pelisäännöille on todellakin kysyntää, sillä datastrategian tavoitteena on tehdä Euroopan unionista datavetoisen yhteiskunnan edelläkävijä sekä samalla myös luoda datalle eurooppalaiset sisämarkkinat. Komissio otti ison ja tärkeän askeleen, kun se antoi helmikuussa 2022 ehdotuksensa datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskeviksi säännöiksi eli tuttavallisemmin EU:n datasäädökseksi (Data Act). Tätä voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä datastrategian kulmakivistä.
Mitä ehdotetusta EU:n datasäädöksestä tiedetään tässä vaiheessa? Mitä uusi ehdotettu sääntely mahdollisesti tuo tullessaan? Varmoja vastauksia ei tässä vaiheessa vielä ole, koska ehdotetun datasäädöksen valmistelu on kesken ja sen sisältöön voi vielä tulla muutoksia valmistelun edetessä. Mutta jotain tavoitteista ja keskeisimmistä toimenpiteistä jo nyt tiedetään.
Sääntelyn tavoite ja kohde
Uuden datasäädöksen tavoitteena on pyrkiä lisäämään datan saatavuutta ja luomaan säännöt sille, mitä dataa voidaan antaa käyttöön, kenelle ja mitä tarkoitusta varten – EU:n kaikilla talouden aloilla. Tästä voidaan siis päätellä, että datasäädös tulee koskemaan lähes kaikkia teollisuuden ja yhteiskunnan aloja. Säädös tulee voimaan astuessaan vaikuttamaan niin yksityisen sektorin palveluntarjoajiin kuin laitevalmistajiinkin sekä julkiseen sektoriin.
Datasäädöksen tavoitteena on ennen kaikkea lisätä datan käyttöön perustuvaa taloudellista toimeliaisuutta EU-alueella. Toisin sanoen uusien sääntöjen odotetaan lisäävän merkittävästi EU-maiden bruttokansantuotetta vuoteen 2028 mennessä. Tällöin datan vajaakäytön aiheuttaneet oikeudelliset, taloudelliset ja tekniset haasteet on toivottavasti saatu datasäädöksellä ratkaistua. EU odottaa datasäädöksen vaikuttavan muun muassa uusien innovatiivisten palveluiden lisääntymiseen. Tavoitteena ovat myös verkkoon liitettyjen tuotteiden jälkimarkkinapalveluiden ja korjaamisen entistä kilpailukykyisemmät hinnat. Datasäädös nähdään säädöksenä, joka mahdollistaa aivan uudenlaisten palvelujen tarjoamisen.
Datasäädöksessä ehdotetut keskeiset toimenpiteet
Kuten jo edellä todettiin, säädöksen valmistelu on vielä kesken ja muutoksia voi vielä tulla. Ehdotus datasäädökseksi sisältää kuitenkin monia keskeisiä toimenpiteitä ja muutoksia, joista EU:n komission tiedotteessa nostettiin esiin seuraavat:
- Toimenpiteet, joiden ansiosta verkkoon liitettyjen laitteiden käyttäjät voisivat saada pääsyn laitteidensa tuottamaan dataan sekä jakaa tällaista dataa esimerkiksi jälkimarkkinapalvelujen, tai muiden datavetoisten innovatiivisten palvelujen tarjoamiseksi. Säädöksellä säilytetään tuotteiden valmistajien kannustimet investoida jatkossakin korkealaatuisen datan tuottamiseen, sillä siinä puututaan datan siirtämiseen liittyviin kustannuksiin ja suljetaan pois jaetun datan käyttö suorassa kilpailussa olevissa tuotteissa.
- Lisäksi datasäädökseen sisältyy ehdotus toimenpiteistä, joilla pk-yritysten neuvotteluvoimaa tasapainotettaisiin estämällä sopimusehtojen epätasapainon väärinkäyttö datanjakosopimuksissa. Tarkoitus olisi siten tarjota mikro- ja pk-yrityksille suojaa vahvemmassa neuvotteluasemassa olevan osapuolen määräämiltä epäoikeudenmukaisilta sopimusehdoilta. Pk-yrityksiä auttaakseen komissio aikoo myös laatia mallisopimusehtoja, joilla mikro- ja pk-yritykset voisivat laatia ja neuvotella oikeudenmukaisia datanjakosopimuksia.
- Kolmanneksi datasäädökseen sisältyy ehdotus keinoista, joilla julkisen sektorin elimet voisivat saada ja käyttää poikkeusoloissa tarpeellista yksityissektorin hallussa olevaa dataa yleisen hätätilan, kuten tulvien tai maastopalojen, yhteydessä, tai ottaa käyttöön oikeudellinen velvoite, jos data ei ole muuten saatavilla. Komission mukaan dataan perustuvaa ymmärrystä tarvitaan, jotta voidaan reagoida nopeasti ja turvallisesti ja minimoida yrityksille aiheutuvat rasitteet.
- Neljänneksi datasäädökseen sisältyy ehdotus uusista säännöistä, joiden avulla asiakkaat voisivat vaihtaa helposti datan käsittelyä tarjoavien pilvipalvelujen välillä ja joilla otetaan käyttöön suojatoimia datan laitonta siirtämistä vastaan.
Lisäksi datasäädösehdotukseen sisältyy paljon muuta. Tutustu ehdotukseen datasäädöksen sisällöksi.
Datasäädös täydentää jo olemassa olevaa sääntelyä
Datasäädöksen johdanto-osassa todetaan säädöksen olevan yhdenmukainen voimassa olevien henkilötietojen käsittelyä koskevien sääntöjen kanssa. Tällä viitataan esimerkiksi EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Datasäädöksellä onkin tarkoitus tietyin edellytyksin täydentää tietosuoja-asetuksen 20 artiklan mukaista rekisteröidyn oikeutta siirtää dataa järjestelmästä toiseen.
EU on hyväksynyt jo aiemmin keväällä 2022 eurooppalaista hallintotapaa koskevaa lainsäädäntöä (ns. datahallintosäädös, Data Governance Act). Tätä säädöstä tullaan soveltamaan syyskuusta 2023 alkaen. Nyt ehdotettua datasäädöstä voidaankin pitää jatkona tälle datahallintosäädökselle. Datasäädöksen avulla täydennetään jo olemassa olevaa sääntelyä esimerkiksi sen osalta, kuka saa luoda datasta arvoa ja millä edellytyksillä.
Vaikka prosessi on vielä kesken, on mielestäni tärkeää, että hankintayksiköt ovat vähintäänkin tietoisia muuttumassa olevasta eurooppalaisesta datalainsäädännöstä jo tässä vaiheessa.
Blogin on kirjoittanut PTCS:n asiantuntija Mikko-Samuli Kolkkanen.
Mietityttävätkö julkiset hankinnat? – Me autamme.
PTCS:ltä saat vastauksia ja apua kaikkiin julkisia hankintoja koskeviin kysymyksiisi. Ota yhteyttä Laura Mäkeen tai lähetä viesti info@ptcs.fi.
Tags: datasäädösEU:n datastragiaGDBR