Tilaavastuulaki sekä laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuivat 1.9.2015

Tilaajavastuulaki sekä laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuivat 1.9.2015

Laki tilaajavastuulain muuttamisesta (678/2015) ja laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta (679/2015) tulivat voimaan 1.9.2015.

Syyskuun jälkeen tilaajavastuulakia sovelletaan vain yli 9000 € (alv 0 %) sopimuksiin, jos sopimus muutoin kuuluu lain soveltamisalaan.

Tilaajavastuulain uudistuksessa tilaajille asetettiin uusi velvollisuus selvittää sopimuskumppaninsa työterveydenhuollon järjestäminen. Käytännössä tämä tapahtuu esim. siten, että sopimuspuoli esittää tilaajalle työterveyshuoltosopimuksen tai esittää itse laatimansa kirjallisen selvityksen, josta työterveydenhuollon järjestäminen ilmenee. Jos sopimuspuolella ei vielä sopimusta tehtäessä ole velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa, tilaajan pitää saada selvitys, miten sopimuspuoli aikoo järjestää työterveyshuollon.

Verojen maksun ja mahdollisen verovelan selvitysvelvollisuus muuttui myös osittain. Tilaaja voi selvittää sopimuspuolensa verojenmaksun siten, että tiedot tarkastetaan ns. ”julkisesta verovelkarekisteristä”, joka löytyy YTJ-rekisterin yhteydestä. Verovelkarekisteriin tulee merkintä, jos yrityksellä on verovelkaa yli 10 000 euroa, eikä verovelasta ole sovittu maksujärjestelyä verottajan kanssa. Verovelkarekisteriin ei kuitenkaan tule merkintää, jos

·         verovelkaa on vähemmän kuin 10 000 euroa
·         verovelasta on sovittu maksujärjestely verottajan kanssa (vaikka verovelkaa olisikin yli 10 000 €).

Miten tilaajan tulee toimia, jos sopimuspuolella on merkintä verovelkarekisterissä?

Merkintä verovelkarekisterissä on signaali siitä, että yrityksellä (tai elinkeinoharjoittajalla) on verovelkaa yli 10 000 euroa ja tästä ei ole maksujärjestelyä verottajan kanssa. Verovelkarekisteri ei kuitenkaan kerro tarkkaa verovelan määrää. Sen vuoksi tilaajan tulee erikseen selvittää tarkka verovelan määrä pyytämällä sopimuspuolta toimittamaan verovelkatodistus ja arvioida tämän jälkeen, onko verovelkaisen yrityksen kanssa tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta. Tilaajavastuulaki ei sinänsä kiellä tekemästä sopimusta verovelkaisen yrityksen kanssa, joten sopimuksenteko jää viime kädessä tilaajan harkittavaksi. Tilaajan velvollisuutena on aina selvittää verojen maksu tai mahdollinen verovelan määrä. Jos tätä selvitystä ei tehdä, seuraamuksena voi olla laiminlyöntimaksun määrääminen tilaajalle.

Myös luotettavista tietolähteistä saadut selvitykset kelpaavat

Tilaajalla voi hyväksyä muunkin kuin viranomaisen antaman selvityksen laissa tarkoitetuksi selvitykseksi tai todistukseksi, jos sen on antanut yleisesti luotettavana pidetty muu arvioija tai tietojen ylläpitäjä. Tällaisia muita tahoja ovat mm. Tilaajavastuu.fi-palvelu ym. vastaavat luotettavat palvelut, joista yrityksiin liittyviä tietoja on mahdollista saada.

Laiminlyöntimaksujen määrää korotettiin

Laiminlyöntimaksujen määrät uudistuksen jälkeen ovat

• vähintään 2 000 € ja enintään 20 000 € perustapauksissa ja
• vähintään 20 000 € ja enintään 65 000 € (korotettu laiminlyöntimaksu) vakavammissa laiminlyöntitilanteissa.

Määrän arvioinnissa huomioidaan mm. selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä sopimuksen arvo. Lisäksi uutta on, että korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia, kun aiemmin korotetun laiminlyöntimaksun määrääminen oli mahdollista vain rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa.

Selvitysvelvollisuus koskien lähetettyjä työntekijöitä muuttui

Tilaajan on selvitettävä lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Tämä johtuu siitä, että sopimusosapuoli ei aina kaikissa tilanteissa tiedä työntekijöiden lukumäärää tai ylipäätänsä käytettäviä henkilöitä ennen sopimuksen solmimista. Siten työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen tulee selvittää ennen kuin nämä aloittavat konkreettisen sopimuksenmukaisen työn.

Tilaajan on myös kirjattava sopimukseen, että ennen työnteon aloittamista sopimuspuolen on toimitettava lähetettyjen työntekijöiden osalta todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Tilaajan velvollisuus liittyy enemmänkin siihen, että asia otetaan esille sopimuksessa eli velvoite kirjataan sopimusehdoksi. Tilaajalla ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta varmistaa, että sopimuspuoli hoitaa velvoitteensa sopimuskauden aikana, koska tällaisen varmistamien voi usein käytännössä olla mahdotonta. Mikäli kuitenkin käy ilmi, ettei sopimuskumppani huolehdi velvollisuudestaan, voi tämä olla sopimuksen irtisanomisperuste tai jopa purkuperuste.

Rakentamistoiminnassa tilaajalla on muita sopimuksia korostuneempi velvollisuus selvittää, että kaikilla lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat työnteon. Rakentamistoiminnassa sosiaaliturvan selvittämiseen liittyvä velvollisuus on siten korostuneempi ja ”vakavampi” kuin muiden sopimusten yhteydessä.

Miten sosiaaliturvan määräytyminen selvitetään?

Sosiaaliturvan voi selvittää

  • EU:n ja ETA:n alueelta lähetetyt työntekijät E101/A1-todistuksella
  • sosiaaliturvasopimusmaista tulevat lähetetyt työntekijät vastaavalla todistuksella ja
  • sopimuksettomista kolmansista maista tulevat työntekijöiden eläkevakuuttamista koskevilla tiedoilla.  

Miten laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui?

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui siten, että työn teettäjän huolellisuusvelvoitetta laajennettiin. Muutoksen taustalla on tavoite lisätä lähetettyjen työntekijöiden ja heidän ulkomaisten työnantajiensa tietoisuutta Suomessa sovellettavista työehdoista ja lakia valvovasta sekä neuvoa antavasta viranomaistahosta.

Työnantajan (tai tämän edustajan) on annettava lähetetylle työntekijälle tieto lain noudattamista valvovasta ja neuvoja antavasta viranomaisesta viimeistään ennen työn teon alkamista. Samoin työn teettäjän on annettava samat tiedot kirjallisesti lähettävälle yritykselle. Kirjallinen tieto tulee olla todennettavissa sopimuksenmukaisen työn keston ajan, joka myös mahdollistaa viranomaisten valvonnan tämän velvollisuuden noudattamisen osalta.

Kirjallisen tiedon vaatimuksen voi käytännössä huomioida esim. sopimuksessa ja tämän jälkeen ilmoittaa tiedot työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yhteystiedoista sähköpostitse sopimuspuolen ilmoittamaan osoitteeseen. Tiedonantovelvoitteen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon lähetetyistä työntekijöistä annetun lain rikkomisesta.

Sopimusehto voisi olla muotoiluiltaan esimerkiksi seuraavanlainen:

"Tilaaja antaa palveluntuottajalle [mikäli ulkomaalainen yritys] kirjallisesti tiedon valvovasta ja neuvovasta viranomaisesta sopimuspuolen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Palveluntuottajan tulee välittää tämä tieto mahdollisille, tämän sopimuksen mukaista palvelua suorittaville ulkomaalaisille alihankkijoilleen. Palveluntuottajan tai tämän alihankkijan [mikäli ulkomaalainen yritys] tulee antaa saamansa tieto lähetettävälle työntekijälle ennen Suomeen lähettämistä tai viimeistään työnteon alkaessa."


Arkisto: Tilaavastuulaki sekä laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuivat 1.9.2015