Hankinta-alan säännökset muutosmyllerryksessä

Julkisiin hankintoihin vaikuttaviin lakeihin on tullut ja tulossa melkoinen määrä muutoksia. Monet muutokset on jo saatettu voimaan, osaa odotellaan pikapuolin  ja osa on vielä valmistelussa.


Uusi hankintadirektiivi ja uudistuva hankintalaki

Päällimmäisenä mielessä on tietenkin hankintalain kokonaisuudistus. Keväällä 2016 meillä on uusi hankintalaki. Uudistuksella on seuraavat tavoitteet:

  1. Hankintamenettelyjä yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan
  2. Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat otetaan jatkossa paremmin huomioon hankinnoissa
  3. Pk-yritysten asema paranee
  4. Hankkija saa lisää työkaluja puuttua kielteisiin ilmiöihin: kuten esteellisyys, jääviys, epäasiallinen vaikuttaminen ja
  5. Hankintojen valvontaa tehostetaan.

Mahtavatko tavoitteet toteutua? Tästä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin yritys on kova, että tavoitteita saavutettaisiin. Tavoitteisiin liittyy monia mielipidekysymyksiä, kuten: Mikä on riittävä valvonnan taso? Mikä on yksinkertaisinta: säännösten väljyys vai tarkkuus?

  • Lisätietoa uudesta hankintadirektiivistä ja vireillä olevasta hankintalain kokonaisuudistuksesta direktiivisivultamme.


Tilaajavastuun uudistaminen

Harmaan talouden torjunta on ollut hallituksen kärkihankkeita. Tilaajavastuun uudistaminen on yksi keskeinen tekijä harmaan talouden torjunnassa.

Tänä vuonna on saatu valmiiksi tilaajavastuulain uudistusta koskevat uudet pykälät. Uudistus astuu voimaan vuodenvaihteessa 2015. Tavoitteena on mm. ohjata tilaajat valitsemaan luotettavia ja lakisääteiset velvoitteet hoitavia yhteistyökumppaneita. Tällä edistetään myös työntekijän oikeutta saada lain ja työehtosopimusten mukainen palkkansa.

Tilaajavastuulain uudistusta on kuitenkin kritisoitu kovasti. On jopa väitetty, että tilanne huononisi entisestään, ja laki suorastaan sallisi entistä epäasiallisemmat käytännöt. Tästä syytetään esimerkiksi julkista verovelkarekisteriä, jossa verovelan julkistamisrajaksi tuli kohtuullisen korkea 10 000 euroa. RT:n mukaan uusi tilaajavastuulaki suosii vilunkipelaajia ja Helsingin Sanomat uutisoi, että tilaajavastuulain uudistus lisäisi harmaata taloutta ja turhaa byrokratiaa.

Kiinnostavaa on myös nähdä, miten uutta julkista verovelkarekisteriä käytetään ja miten se asettuu osaksi nykyistä hankintaprosessia. Julkinen verovelkarekisteri on tulossa käyttöön jo 1.12.2014. Lisätietoa verohallinnon sivulta.

Lisäksi tämän vuoden kuluessa on tullut voimaan uudistus tiedonantovelvoitteesta rakentamisalalla. Harmaaseen talouteen on puututtu aiemminkin mm. veronumerolla, jota koskeva sääntely on tullut voimaan 1.9.2012.


Yleisten sopimusehtojen (JYSE, JIT) uudistukset

Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot julkaistiin uudistettuina heinäkuussa 2014. Merkittävimpiä uudistuksia olivat toisaalta tuottajan aiheuttamien vahinkojen vahingonkorvauskatto, mutta vastaavasti rajaton vastuu asiakkaalle aiheutuvista vahingoista.

Huomioitavaa on myös hinnanmuutosehdoissa; jatkossa hinnat ovat yleisten ehtojen mukaan kiinteät 12 kuukautta, jonka jälkeen niihin voidaan puolin ja toisin ehdottaa muutoksia. Indekseihin sitominen on nykyään mahdollista kaikissa hankintasopimuksissa, joten JYSE:n muutos hinnanmuutosehdoissa heijastelee myös tätä. 

JYSE 2014 -ehtojen ja tilaajavastuulain uudistuksissa on hienosti otettu huomioon uudistusten yhteisvaikutuksia. JYSE-ehdot tehtiin ottaen huomioon tilaajavastuulain muutokset ja uusia JYSE 2014 Palvelut -ehtoja käyttämällä tulee – ainakin osittain – noudattaneeksi myös joitain tilaajavastuulaissa määriteltyjä vaatimuksia. Kuitenkin sellaisen hankintayksikön, joka saa usein tarjouksia ulkomailta tai käyttää ulkomaista työvoimaa (lähetettyjä työntekijöitä), on luettavat tilaajavastuulakia vielä monta kertaa, jotta kaikki uudet määräykset saadaan varmasti osaksi hankintaprosessia ja sopimusasiakirjoja.

Julkisten IT-hankintojen uusia ehtoja odotetaan julkaistavaksi millä hetkellä hyvänsä. JIT-uudistuksen edistymistä voi seurata JIT-päivityksen omilta sivuilta JHS-suosituksista sekä vastaavasti JHS-neuvottelukunnan ajankohtaista-sivuilta

Kuntalain ja kilpailulain uudistus

Vuonna 2013 uudistettiin kuntalakia ja kilpailulakia. Siirtymäaika päättymässä vuodenvaihteessa 2014-2015, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien liikelaitokset, jotka haluavat myydä ratkaisujaan markkinoille, yhtiöitetään. Näistä muutoksista ks. asiantuntijamme Tarja Krakaun blogitekstit:

Lisäksi vuoden 2015 aikana on tulossa kuntalain kokonaisuudistus. Moni osa kuntalaissa koskettaa hankintoja. Käytännössä hankintojen kannalta kiinnostavin uudistusosio on kuntalakiluonnoksen 15 luku, jossa jatketaan ja tarkennetaan vuoden 2013 uudistusta. Myös 51 § kuuluu ensimmäisenä luettavien joukkoon. Voitaneen kuitenkin summata, että mitään isoja muutoksia ei ole tulossa, vaan jo voimassa ollut oikeuskäytäntö kirjoitetaan nyt laiksi – ja se on hyvä se. Uudistusten myötä myös valtiontukikysymykset sekä julkinen palveluvelvoite (SGEI) saavat niille kuuluvan paikan lainsäädännössä.


Sote-uudistus ja uusi sote-järjestämislaki

Pitkään valmisteilla olleen sote-uudistuksen sääntelyn on suunniteltu tulevan voimaan ensi vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistussivujen mukaan:

"Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisenä päämääränä on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Sote-uudistuksen tavoitteena on:

  • Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa
    • Eriarvoisuuden vähentäminen
    • Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti
  • Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja
    • Tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus
    • Mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla
  • Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne
    •  Kustannuskehityksen tasapainottaminen
    •  Palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu"

Selvästi siis hyviä tavoitteita. Toteutustavasta on käyty poikkeuksellisen vilkasta julkista keskustelua, mitä voi kyllä pitää erittäin myönteisenä, joskaan keskustelusävy ei kaikilta osin olekaan ollut niin myönteinen. Keskustelussa on tullut esille erilaisia näkökantoja ja ratkaisuvaihtoehtoja. Varsinkin Kelan ehdotus sote-malliksi (ks. HS:n uutinen aiheesta) on herättänyt paljon mielipiteitä. Oman värinsä sote-keskusteluun tuovat kevään 2015 vaalit.

Lakiehdotuksen mukaan Suomeen tulisi viisi isoa sote-aluetta, joilla on alueellaan palvelujen järjestämisvastuu. Palvelujen tuotantovastuu puolestaan tulisi sote-alueella sijaitseville kunnille ja kuntayhtymille. Nämä voisivat tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden kanssa tai ostaa markkinoilta – siis aivan kuten tähänkin asti.

Tunteita kuitenkin kuumentaa erityisesti se, että ehdotetun systeemin epäillään johtavan yksityisten tuottajien aseman heikkenemiseen. Vilkasta keskustelua käydään myös järjestelyn rahoitusmallista – johtaako uusi rahanjako "voittaja- ja häviäjäkuntiin"?

Ongelmana asiassa on tietenkin kiire, joka johtuu osittain lähestyvistä vaaleista. Ratkaisuja pitäisi tehdä jo ennen kuin keskustelu on ehditty käydä. Toki asiantuntijat ja virkamiehet ovat vihkiytyneet asiaan jo vuosia, mutta kuntalaisen näkökulmasta on vasta viimeisen puolen vuoden aikana nähty ensimmäisiä lausuntoja ja lehtijuttuja, joista alkaa hahmottaa, mitä voi todellisuudessa olla tulossa. Uudistus koskettaa kuitenkin kaikkia.

Sote-sektorin hankintoja tekevien seurantalistalla olevat uudistukset eivät suinkaan pääty tähän, vaan myös sosiaalihuoltolaki on uudistumassa. Hallitus antoi sosiaalihuoltolakia koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 18. syyskuuta. Uusi vanhuspalvelulaki puolestaan tuli voimaan jo viime vuonna.

Lopuksi

Kaikkien uudistuksien opiskelussa on kova tekeminen. Monelle herää kysymys, ovatkohan nämä kaikki uudistukset hyödyllisiä. Lisäksi herää kysymys siitä, mikä on näiden kaikkien uudistusten kokonaistavoite, Big Picture?

Kokoavasti voidaan huomata ainakin se, että yksityisen sektorin palveluntarjoajalta odotetaan jatkossa entistä parempaa laatua ja myös lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen kiinnitetään tiukasti huomiota. Toivottavasti näillä eväillä päästään parempaan, tasa-arvoisempaan ja kustannustehokkaampaan palvelutuotantoon. 

Lisää aiheesta

PTCS:n ajankohtaisfoorumissa 13.11.2014 aiheista keskustellaan arvovaltaisessa paneelissa.  Mukana ovat: 
Varatoimitusjohtaja Antti Neimala, Suomen yrittäjät ry.
Hankintapäällikkö, OTL, VT Kari Tolonen, Kela
Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM
Johtava lakimies Juha Myllymäki, Suomen Kuntaliitto
Asiantuntija, varatuomari Tapio Lahtinen ja
Asiantuntija, OTK Saila Eskola, PTCServices Oy. Puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Pauliina Karinkanta, PTCServices Oy


Arkisto: Hankinta-alan säännökset muutosmyllerryksessä