Kuulumisia kuntien tulevaisuusfoorumista 2014

Foorumi Kuntatalolla 6.5.2014: ”Voimmeko palvella? – Kohti vuotta 2024”

Muistiinpanoja Kuntatalolta.

Edellinen tulevaisuusfoorumi järjestettiin vuonna 2004.

Päivän ohjelma

Päivän materiaalit

Päivän avaus: Strategisen johtamisen tärkeys

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Lindtman toivotti osallistujat tervetulleiksi ja painotti vahvasti muutoksen pysyvyyttä, vaikka kunnat ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Olennaista on, miten muutosvirtoihin suhtaudutaan ja miten pystymme niihin vastaamaan; pystymmekö olemaan edelläkävijoiltä?

Lindtman korosti strategisen johtamisen merkitystä; strategia = onnistumissuunnitelma. Jokainen voi miettiä, mitä tehtiin vuonna 2004 ja miten se vaikuttaa tänä päivänä. Samalla pitää pystyä näkemään, miten tämän päivän päätökset vaikuttavat kymmenen vuoden päästä. Lindtman toivoi vilkasta keskustelua kuntapalveluiden vaihtoehdoista.


Mitä tulevaisuusajattelu meiltä edellyttää?

Tulevaisuuden tutkija, futuristi, DI, KTT Elina Hiltunen on väitellyt vuonna 2010 heikoista signaaleista tulevaisuusoppimisessa ja julkaissut vastikään teoksen Teknoelämää 2035.

Hiltunen varoitti heti aluksi, ettei osaa ennustaa. Avaruudessakaan ei vielä asuta, vaikka näin ehkä arveltiin 1980. Miksi sitten pitäisi pohtia tulevaisuutta, jos sitä ei voi ennustaa? Hiltusen mukaan siksi, että meidän pitää ennakoida, innovoida ja kommunikoida, ja olla nöyrä tulevaisuuden edessä. Silti ei saa nöyristellä. Vaikka emme voi ennustaa tulevaisuutta, voimme ennakoida sitä. Pitää miettiä erilaisia skenaarioita. Mitä jos netti kaatuu, mitä jos vesi maksaa kauhean paljon, mitä jos menetät maineesi? Miten tämän voisi huomata tai estää – miten asian voisi ennakoida? Esimerkiksi Nokian vesikriisissä jäivät aamujoogat väliin, kun piti lähteä hakemaan vettä säiliöautolta.

Hiltunen toi esille megatrendejä, trendejä, kuluttajatrendejä, sekä heikkoja signaaleja, jotka ovat pieniä uusia juttuja, jotka juuri ja juuri ovat nousemassa. Hiltunen kuvaili niitä oudoiksi jutuiksi, jotka saavat meidät nauramaan ja vaivaantumaan. Ja kuitenkin kaikki asiat, mitkä ovat nyt itsestään selviä, ovat olleet joskus heikkoja singnaaleja. Kuten auto. Ruuhka. Kännykkä. Tietokone. Avoliitto. Tulossa on mm. hyljerobotti, geenitestit, yöpaitansa kanssa keskustelevat lapset.

Heikot signaalit ovat joka puolella. Yksilö kerää signaaleja, mutta organisaatio oppii vain jakamalla. Signaaleja pitää kerätä ja koota kokonaisuuksiksi. Niistä tehdään skenaarioita ja lopulta strategia. Testataan sitä eri skenaarioissa. Strateginen ohjaaminen tai joskus ajautuminenkin voi ehkä olla hallittua.

Voimme myös itse luoda tulevaisuutta, vaikkakin tulevaisuuden luomiselle on aina torppaajia: ”ei toimi, on jo kokeiltu, ei sovi”. Eikö silti voitaisi testata, edes pienillä askelilla? Se että jotain on aina tehty näin, ei tarkoita että niin olisi tehtvä tulevaisuudessakin.

Lopuksi Hiltunen kehotti: ”Keep it simple!”. Lisätietoja: www.whatsnext.fi

Elinafuturist

 

Onnellisten ihmisten kaupunki

Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen aloitti kysymällä, voimmeko asettaa tavoitteeksemme onnellisuuden tai seuraavan moton: ”Toinen toistemme onnellisuutta lisäämällä lisäämme omaa onnellisuuttamme.” Paronen kysyi myös, tarvitsetko lottovoiton elääksesi pitkään Suomessa?

Yhteiskunta ei ole mennyt oikeaan suuntaan, jos varaton ja huonommin koulutettu elää 12,5 vuotta vähemmän kuin hyvin koulutettu varakas naapurinsa. Paronen korosti, että erojen synty alkaa jo koulusta, ja että jotain on tehtävä. Myös sote-uudistusta tarvitaan. Toki jääkaapin keksiminen on terveyden kannalta paljon tärkeämpi kuin teryeydenhoito, joten ratkaisuja on haettava monesta suunnasta.

Paronen korosti, että kuntien on sopeutettava palvelut tulevaisuuden resurssehin. Kyse ei ole hetkellisestä sopeuttamisesta, vaan sopeuttamisesta pysyvään niukkuuteen ja epävarmuuteen. Tilanne olisi saatava hallintaan, että ns. äkkijarrutuksia ei enää nähtäisi. Onneksi meillä on työkaluja, ja kysymys onkin enemmän siitä, miten nämä työkalut saadaan käyttöön. Elinvoimainen kunta ei ole ajopuu. Kunta on asukkaidensa yhteisö, ja kuntalaisilla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan yhteisöönsä.

Kuntien on pohdittava asioita asiakkaiden kautta. Ei lähetellä asiakkaita palveluprosessista toiseen – ei itse asiassa lähetellä asiakasta minnekään, vaan kutsutaan asiantuntijat sinne, missä asiakas on. Tavoitellaan perhetaloa – julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Kunnan oma palvelutuotanto tai organisaatio ei ole mikään itsetarkoitus. Tärkeää on se, mitä tuloksia saadaan. Tärkeää on se, miten voimme tukea asiakkaan kuntoa, työkykyä, onnistumista. Meidän pitää olla valmiita isoihin muutoksiin, jos niistä on hyötä asiakkaan kannalta. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisille onnistua myös itse: ”Pese itse hampaasi”.

Mutta onko sille todella luotu edellytykset kunnissa? Esimerkiksi liikuntapalveuita, vertaisryhmiä, lähiliikuntaa jne.? Onko kaupungissa pisteitä, joihin ihmiset voivat tulla saamaan apua? Minne itse menisit? Jos näitä terveyskioskeja ei aleta pian nähdä kaupungilla, on vaarana, että meillä on kansainvälisestikin tunnettuja marikioskeja. Ryhdytään siis toimeen: Johdetaan! Verkostoidutaan! Opitaan toisiltamme!

Paneeli: Mielenkiintoista visiointia – millaista on vuonna 2024?

Visioimassa:
Jukka Lindberg, tilaajajohtaja, Hämeenlinnan kaupunki
Sanna Marin, valtuuston puheenjohtaja, Tampereen kaupunki
Eino Nissinen, kunnanjohtaja, Karstulan kunta
Anitta Raitanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry
Jari Stenvall, professori, Tampereen yliopisto
Päivi Sutinen, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki

Paneelissa keskusteltiin monista teemoista, joista osaa on sivuttu alla – tutustu ja osallistu myös foorumia koskevaan aktiiviseen keskusteluun Twitterissä:
https://twitter.com/search?src=typd&q=%23kuntientulevaisuusfoorumi

Paneelikeskustelu - tulevaisuusfoorumi -näkymät kuntapalvelujen tulevaisuuteen

  • Aikapankki ja vapaaehtoistyölaki on voimassa vuonna 2024 ja ammatillisen ja vapaaehtoistyön roolit on määritelty.
  • Tarvitaan yhteisöjen vahvistamisia. Meidän pitää vahvistaa vertaistukea. Parantunut terveydenhuolto ja lääkitys helpottavat tilannetta – monet vaivat ovat helpottaneet.
  • Kuntalaisille on uskallettu antaa mahdollisuus valita ja päättää itse. Vaikkapa iltapäivähoitoa voidaan hoitaa omatoimisena poolina, jossa ihminen voi tehdä vapaaehtoistyötä ja osallistua iltapäivähoitoon itselleen sopivana ajankohtana.
  • Miten luottamushenkilöiden asema tulisi muuttumaan? Luottamushenkilöiden rooli on siirtynyt paljon kansalaisten sähköiseen kuulemiseen.
  • 2024 pormestarimalli on levinnyt koko maahan? Yksi vastaa infrasta, toinen sotesta, kolmas sivistyksestä. Myös luottamushekilöt ovat tehokkaita ja heitä tuetaan.
  • Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan tulevaisuudessa – miten? Hyvinvointimatkailua? Meillä tullaan hyödytämään sitä, että tarjotaan ulkopuolelle palvelua ja tällä tuotolla pystytään ylläpitämään muita palveluita. On pystytty rajoittamaan myymällä ulos kansainvälisiä palveluita.
  • Kuntalainen maksaa enemmän, mutta sitä ei pidetä ongelmana, koska omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan ja rinnalla on järjestelmä jolla huolehditaan ihan heikoimmista.
  • 2014 suuret ikäluokat siirtyneet eläkkeelle, henkilöstö vähentynyt, eri sukupolvet rekrytoitu, merkittävä henkilöstömuutos sähköisessä välineiden käytössä – enemmän teknologiaa, älykkäitä ratkaisuita — erilaisia sovelluksia auttamassa ihmisiä, erityisesti yksityiset kehittävät
  • 2024 meillä on valtavasti ikääntynyttä väestöä – vanhusväestön hakeutuminen kaupunkikeskuksiin – palveluita tarvitaan – ihmiset ostavat omalla rahalla entistä enemmän palvelua

Visioinnin jälkeen palattiin vuoteen 2014. Kuva näytti positiiviselta. Mihin pitää tarttua, jotta 10 vuoden päästä kuntapalvelut ovat parantuneet?

  • Ihmisten, kuntalaisten, oma toimijuus on merkittävä tekijä, yhteisöllisyys on ratkaisu myös syrjäytymiseen.
  • Kuntaorganisaatioiden pitää alkaa toimia eri tavalla kuin nyt. Asukkaista lähtevä demokratian kaipuu — ei ylhäältä alas. Tapahduttava asennemuutos virkamiehen ja politiikon päässä; Miten otetaan vastaan palautetta ja ideoita. Maailma on joustavampi, reflektoi.
  • Rakennetaan tekeminen yhteentoimivien prosessien varaan hallitaan asiakkuuksia.
  • Hyvällä johtamisella jalkautetaan ajattelu, että tehdään vain vaikuttavia väliintuloja ja ammattiryhmillä on halua tietää, mikä vaikuttaa ja mikä ei.

Iltapäivän ohjelmassa käytännön pohdintaa

Paneelin jälkeen jakaannuttiin työryhmiin, joissa jatkettiin tulevaisuuden visiointia. Päivän päätteeksi esiintyi vielä perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Vanhanen kannusti kuntia rohkeisiin ratkaisuihin.

Foorumin esityksistä, työpajoista ja keskusteluista julkaistaan syksyllä seminaariteos Kuntamarkkinoiden yhteydessä. Pääsalin tilaisuus videoitiin ja lisäämme linkin, kun videot ovat katsottavissa.

Kiitos hyvästä tilaisuudesta pohtia tulevaisuutta!


Arkisto: Kuulumisia kuntien tulevaisuusfoorumista 2014