Matkakertomus: julkisten hankintojen asiantuntija opintomatkalla Maastrichtissä
Kansallinen hankintalakimme Suomessa perustuu EU:n hankintadirektiiveihin. Koska sääntelymme on peräisin Euroopasta, on välillä myös syytä tarkastella julkisten hankintojen tilaa laajemmin. PTCS:n kokemuksen perusteella yksi parhaista keinoista tähän on EIPA:n (European Institute of Public Administration) koulutuksiin osallistuminen. Siksi allekirjoittanut matkusti Maastrichtiin osallistuakseen äärimmäisen ajankohtaiseen ja mielenkiintoiseen seminaariin ”Recent Developments in European Public Procurement Case Law”.
Seminaari järjestettiin EIPA:n ”päätukikohdassa” Maastrichtissä. Paikka ei voisi olla osuvampi koulutuksen teeman kannalta, sillä juuri täällä allekirjoitettiin sopimus Euroopan unionista vuonna 1992. Maastricht on muutenkin paikkana oikein viihtyisä lukuisine pienine ravintoloineen, liikkeineen ja puistoineen. Näkymät kruunaa kaupungin läpi virtaava Maas-joki.
Innovatiivisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja poissulkuperusteita
Ensimmäinen seminaaripäivä käynnistyi komission edustajan Dr Vasileios Tsadiniksen puheenvuorolla innovaatioiden hankinnoista. Skeptinen kuulija odotti, ettei puheenvuoro välttämättä tarjoaisi kovin paljoa uutta, kun huomioidaan innovatiivisten hankintojen ympärillä velloneen keskustelun määrä viime vuosina. Olin onnekseni väärässä, koska Tsadiniksen puheenvuoro oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava.
Puheenvuorossa perattiin innovatiivisen hankinnan ja tk-palvelujen hankintaa yhteen nivoutuvana prosessina. Paljon painoarvoa puheenvuorossa sai ”pre-commercial procurement”, suomeksi ns. esikaupallinen hankinta. Tsadiniksen puheenvuorossa korostui, että esikaupallinen hankinta on yhä käyttökelpoinen työkalu innovaatiokumppanuuden ohella. Itse asiassa Tsadinis oli sitä mieltä, että esikaupallinen hankinta on esimerkiksi pk-yrityksille huomattavasti innovaatiokumppanuutta houkuttelevampi vaihtoehto. Tsadinis esitteli puheenvuoronsa päätteeksi myös komission benchmark-tutkimuksen, joka sisälsi tilastoja eri jäsenmaiden asemasta innovatiivisten hankintojen edistämisessä. Tilastojen perusteella Suomi on Euroopan johtava maa innovatiivisia hankintoja edistävässä politiikassa.
Hyvä me!
Päivän toisena esiintyjänä oli niin ikään komission edustaja, Anna Lupi. Hänen puheenvuoronsa yhtenä aiheena oli tuoreessa hallitusohjelmassa selkeästi esiin nostettu teema: sosiaalisesti vastuulliset hankinnat. Esityksessä käsiteltiin kaikki avainasiat onnistuneeseen sosiaalisesti vastuulliseen hankintaan. Onnistumisen kulmakiviksi hän mainitsi oikeanlaisten vähimmäisvaatimusten ja vertailuperusteiden käytön. Lupi painotti kuitenkin ennen muuta sopimusehtojen ja sopimuksen seurannan tärkeyttä. ”Sosiaalisen vastuullisuuden takaamiseksi ei riitä pelkät ”rasti ruutuun” -vaatimukset, vaan hankintayksikön pitää oikeasti seurata, että vaatimuksia noudatetaan sopimuskaudella”, hän totesi. ”Mahdollisiin puutteisiin vaatimuksien noudattamisessa voidaan puuttua bonuksia ja sanktioita käyttämällä sekä kunnollisella vuoropuhelulla toimittajan kanssa” Lupi painotti.
Aiheeseen liittyen eräs seminaariosallistuja toi esille oman näkemyksensä erilaisista keinoista, joilla seurantaa voidaan käytännössä toteuttaa. Hän mainitsi bonuksien ja sanktioiden asianmukaisen käytön lisäksi esimerkiksi ”on-site” -tarkastukset, joiden avulla vaatimusten noudattamista voidaan valvoa. Hän nosti esille myös erittäin mielenkiintoisen tapauksen Norjan oikeuskäytännöstä. Hänen mukaansa norjalaisessa oikeuskäytännössä on katsottu sopimuksen olennaiseksi muuttamiseksi se, ettei hankintayksikkö ryhdy sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin havaitessaan tai ollessaan tietoinen sosiaalista vastuullisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten rikkomisesta.
Kolmantena puhujana oli Dr Pascal Briton -asianajotoimisto BLOMSTEINista. Hänen esityksensä käsitteli poissulkuperusteiden soveltamista ja ennen kaikkea tarjoajan mahdollisuuksia suorittaa korjaavia toimenpiteitä. Esitys oli perusteellinen ja poissulkuperusteita sekä niihin liittyvää problematiikkaa tuotiin esille monelta kantilta – tärkeintä oikeuskäytäntöä unohtamatta. Hankaliin kysymyksiin lukeutuu ehdottomasti kysymys siitä, mistä hetkestä alkaen aletaan laskea harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden ”soveltamisaikaa”. Asia liittyy muun muassa hankintalain 82 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos säännöksen 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.
Päivän viimeisenä ääneen pääsi Nicolas Pourbaix, AMGEN-asianajotoimistosta. Hänen esityksensä oli siinä mielessä erittäin kiinnostava, että siinä käsiteltiin EU:n yleisen tuomioistuimen viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Muistutuksena niille, joille EU:n yleinen tuomioistuin ei ole entuudestaan tuttu: yleinen tuomioistuin käsittelee EU:n toimielimiä vastaan nostettuja kanteita. Siksi yleisen tuomioistuimen pöydälle päätyvät myös EU:n toimielinten omia kilpailutuksia koskevat kanteet. Koska monet yleisen tuomioistuimen tapaukset ovat saatavilla kokonaisuudessaan ainoastaan englanniksi tai ranskaksi, oli hankintoihin liittyvien ratkaisujen seikkaperäinen läpikäyminen erittäin antoisaa. Esitykseen sisältyi muun muassa oivaltava tarina eräästä hankinnasta, jossa kaikki oli mennyt pieleen – valitettavasti hankintayksikön kannalta. Jos asiaan haluaa perehtyä tarkemmin, niin kannattaa lukea yleisen tuomioistuimen tapaus T-280/17.
Esitysten jälkeen oli vuorossa vielä jutustelua illallisen lomassa. Keskusteltiin hankinnoista, mutta muustakin. Antoisan seminaaripäivän jälkeen jäi vielä pieni hetki aikaan kierrellä ympäri Maastrichtiä ennen kuin kaupat menivät kiinni. Ensimmäinen seminaaripäivä oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut.
Oikeustapauksia – paljon oikeustapauksia
Seminaarin toinen päivä oli kenties vielä ensimmäistäkin päivää antoisampi. Ehkä se johtui siitä, että allekirjoittanut tunnistaa itsensä jonkinasteiseksi oikeustapausnörtiksi.
Joka tapauksessa 2. päivän molemmat puheenvuorot olivat sanalla sanoen ”oikeustapaustykitystä”. Päivän ensimmäisessä esityksessään Adrian Brown (asianajotoimisto Herbert Smith Freehills LLP) kävi läpi huikean määrän EUTI:n tärkeimpiä viimeaikaisia ratkaisuja, unohtamatta kuitenkaan ikiaikaisia klassikoita. Puheenvuorossa käsiteltiin ensin hankintasopimuksen ja julkisen hankinnan määritelmään liittyviä tapauksia. Teeman osalta huomiota saivat muun muassa tapaukset C-410/14 Falk Pharma, Suomesta EUTI:n pöydälle päätynyt C-9/17 Tirkkonen sekä EUTI:n tuoreimmat ratkaisut C-187/18 komissio vastaan Itävalta ja C-264/18 Ministerraad. Brown kävi läpi myös hankintasopimuksen muuttamiseen, rajat ylittävän intressin arvioimiseen ja julkisoikeudellisen laitoksen arvioimiseen liittyviä ratkaisuja. Näiltä osin puitiin esimerkiksi ratkaisuja C-549/14 Finn Frogne, C-225/15 Tecnoedi Contruzioni sekä C-567/15 LitSpecMet.
Brown kertoi esityksissään myös lukuisista ”käytännönläheisimmistä” tapauksista, jotka liittyivät enemmän itse kilpailutusprosessiin. Esille nostettiin esim. poissulkuperusteiden soveltamiseen liittyvät tapaukset C-178/16 Mantovani, C-124/17 Vossloh Laeis ja C-387/14 Esaprojekt. Niin ikään käytiin läpi alihankkijoiden käytön rajoittamista koskevat tapaukset C-406/14 Wroclaw ja C-298/15 Borta. Jälkimmäiseen ratkaisuun on viitattu ahkerasti myös Suomen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä, sillä siinä on otettu kantaa myös tarjouspyynnön muuttamiseen. Brown ei myöskään unohtanut tätä näkökulmaa, vaan ratkaisua puitiin tältäkin osin läpi esityksessä.
Yhtenä viimeisimpänä tapauksena Brown esitteli puitejärjestelyyn osallistuvien hankintayksiköiden ilmoittamiseen liittyvän ratkaisun C-216/17 AGCM, jota korkein hallinto-oikeuskin referoi tuoreessa vuosikirjaratkaisussaan. Ratkaisusta syntyi myös keskustelua, koska allekirjoittanut ei malttanut olla mainitsematta Suomessa viime vuosien aikana ratkottuja lukuisia tapauksia samaan teemaan liittyen.
Kaikkien em. tapausten lisäksi esitys sisälsi useita muita, toinen toistaan kiinnostavampia ratkaisuja. Vaikka tapauksia käytiin läpi paljon, pysyi esitys tiiviinä ja keskustelua virisi säännöllisesti. Brown osui naulan kantaan todetessaan esityksenä lopussa, että EUTI:lla on valtavan tärkeä rooli hankintasääntelyn tulkinnassa.
Seminaarin viimeisenä puhujana oli Martin Oder (asianajotoimisto Haslinger/Nagele). Hänen esityksensä aiheena oli oikeussuojadirektiivi ja ennen kaikkea oikeussuojadirektiivin soveltamista koskeva oikeuskäytäntö. Adrian Brownin esityksen tapaan esitys oli todella kattava ja sisälsi todennäköisesti kaiken relevantin EUTI:n oikeuskäytännön oikeussuojadirektiivin soveltamiseen liittyen. Esityksessä käytiin läpi muun muassa ratkaisut C-538/13 eVigilo, C-19/13 Fastweb, C-166/14 MedEval ja C-230/02 Grossman Air Services. Kyseiset ratkaisut ovat olleet esillä myös kotimaisessa oikeuskäytännössä, kun MAO ja KHO ovat arvioineet oikeussuojaan liittyviä kysymyksiä. Myös lukuisat muut tapaukset saivat ansaitusti huomiota. Oderin esityksestä voidaan vetää oikeastaan sama johtopäätös kuin Brownin esityksestä: EUTI:lla on hyvin merkittävä rooli niin ikään oikeussuojadirektiivin tulkinnassa.
Päivän esitysten päätteeksi nautimme vielä yhdessä lounasta. Lounaalla kerrattiin seminaarin antia, pohdittiin oikeustapauksia ja selvitettiin paluukyytejäkin. Lounaan jälkeen allekirjoittanut suuntasi Maastrichtin juna-asemalle, sieltä Amsterdamiin ja Amsterdamista Helsinkiin. Puolenyön jälkeen kotiin saapunut hankinta-asiantuntija oli väsynyt, mutta sitäkin tyytyväisempi. Olipahan huikean hieno seminaari! EIPA:n tarjoama paketti antaa ehdottomasti kenelle hyvänsä hankinnoista kiinnostuneelle perusteellisen näkemyksen siitä, mitä hankintojen pelikentillä tapahtuu Euroopassa.
Matkakertomuksen kirjoittaja on PTCS:n asiantuntija, YTM Juho Lehtoviita.
Tiesitkö, että PTCS:n palveluvalikoimaan kuuluu vuosimaksullinen JulkiSet-palvelu, josta saat käyttöösi erilaisia julkisten hankintojen työkaluja ja voit helposti seurata hankintoja koskevaa ratkaisukäytäntöä ja hankintoihin liittyviä ajankohtaisia asioita. Palveluun kuuluu myös Oikeustapausuutiset-uutiskirje, jonka palvelun tilaajat saavat suoraan omaan sähköpostiinsa viikoittain. Esimerkkitiivistelmän KHO:2019:84 voit lukea, vaikka et olisikaan vielä palvelun tilaaja.
Käy tutustumassa EIPA:n 21-22.11.2019 Maastrichtissa järjestämään kurssiin, jossa PTCS:n asiantuntija, OTK Pilvi Takala on mukana kouluttajana.
Tags: EIPAEU:n hankintadirektiivi