Sote-uudistus ja tehokkuus: tavoitteeseen tilaaja-tuottaja-mallilla vai vaikuttavuutta hankkimalla?
Kuntalehti julkaisi 7.6. HUSin Hallintoylilääkärin Lasse Lehtosen haastattelun, jossa kritisoitiin sote -uudistuksen tilaaja-tuottaja-mallia vanhanaikaiseksi ja toimimattomaksi hallintomalliksi. Lehtosen mukaan tehokkuuteen tähtäävän mallin sijaan tulisi keskittyä hoidon vaikuttavuuden parantamiseen. Perusteena tilaaja-tuottaja-mallin vanhanaikaisuudelle Lehtonen esittää blogissaan mm. British Medical Journalin uutiseen, jonka mukaan tilaajan ja tuottajan erottaminen Englannin kansallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä (NHS) loppuu ja NHS siirtyy kohti paremmin palvelut integroivan järjestelmän käyttöä.
Osana väitöskirjatutkimustani julkisen palvelutuotannon tehostamisesta tutkin Englannin NHS:n tilaaja-tuottaja-mallia. Tutkimuslöydöksieni perusteella ymmärrän hyvin NHS:n siirtymisen pois nykyisestä mallista. Vuodesta 2013 Englannissa terveyspalveluiden järjestämisen (tilaamisen) vastuu on jaettu paikallisesti laskutavasta riippuen kolmesta viidelle organisaatiolle. Tämä on aiheuttanut sirpaloitumista. Toisaalta hankinta-ammattilaisten keskittäminen pois alueellisista organisaatioista 2013 aiheutti sen, että palvelutuotanto on entistä voimakkaammin keskittynyt tilaaja-tuottaja-jaon mukaisille julkisille tuottajille, koska hankintalain mukaiset kilpailutukset koetaan paikoittain liian vaativiksi olemassa oleville resursseille.
Lisäksi tilaaja-tuottaja-mallissa hoidon vaikuttavuuteen keskittymisen esteenä on tyypillisesti se, että palvelun tilaajalla ei ole tuottajaa vastaavaa tietoa palvelun sisällöstä. Ongelma poistuu ulkoisen palvelujohtamisen yhteydessä, jos tilaajaorganisaatioissa on terveydenhuollon ammattilaisia. Terveydenhuollon ammattilaisten osallisuus palvelujohtamiseen on tutkimukseni mukaan ollut kriittinen menestystekijä hoidon vaikuttavuuden paikalliselle parantamiselle Englannin tilaaja-tuottaja-mallissa. Sote-uudistukseen liittyen olenkin pyrkinyt korostamaan palvelun sisältöosaamisen tärkeyttä tilaajaorganisaatioissa hankintaosaamisen rinnalla.
Lasse Lehtosen mukaan keskeistä terveyspalveluiden menestyksellisimmille tuotantomalleille on koko hoitoketjun osalta keskitetty tuotantovastuu sekä hoidon vaikuttavuuteen keskittyminen suoritteiden sijaan. Sama vaikuttavuuteen keskittymisen teema on korostunut julkisten hankintojen yhteydessä enenevissä määrin viime aikoina. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö uutisoi hiljattain vaikuttavuusperusteisesti hankituista työllistämispalveluista TEM:n mallissa sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat siihen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa vain, jos työllistymistavoitteet saavutetaan. Vaikuttavuusperusteisesti hankintaan myös julkisilla varoilla mm. sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että palveluntuottajan tuotto, tai osa tuotosta, on sidottu hoidon tuloksiin.
Lehtosen viime viikolla julkaistuun haastatteluun tuo mielenkiintoisen sävyn tällä viikolla puhjennut hallituskriisi. Lisäksi Pääministeri Sipilä totesi sunnuntaisella Ylen haastattelutunnillaan, että julkisen tuotannon yhtiöittämisen malli ei mahdollisesti saa siunausta perustuslakivaliokunnalta. Jos tilaaja-tuottaja -mallista sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä luovutaan, tulisi vaikuttavuusperusteisia palveluiden tuotanto- ja hankintamalleja tuoda entistä merkittävimmin uudistuksen keskiöön.
Me PTC:llä olemme perehtyneet vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin ja autamme mielellämme niihin liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti teitä palvelevat seuraavat asiantuntijamme:
Saila Eskola, saila.eskola@ptcs.fi, puh. 050 369 7614
Pauliina Karinkanta, pauliina.karinkanta@ptcs.fi, puh. 0400 281 091
Tule keskustelemaan kanssamme vaikuttavuusperusteisista hankinnoista ”Vaikuttavuus julkisissa hankinnoissa -brunssille 6.9.2017. Brunssin tarkan ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät täältä.
Tags: sotetilaaja-tuottaja -malli