Yhteishankinnat EU-tasolla – onko Suomi vielä junassa mukana?

Viime päivinä on puhuttanut kysymys, miksi Suomi ei liittynyt muiden EU-maiden kanssa suojatarvikkeiden yhteishankintaan. Aihetta on käsitelty laajasti muun muassa Ylen uutisissa  ja A-studiossa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotti Korona-pandemiaan liittyvien tarvikkeiden yhteishankinnan käynnistymisestä useissa sosiaalisen median välineissä. Myös me mainitsimme tästä maaliskuussa julkaistussa blogissamme Valmiuslaki ja hankinnat.

Erityisen kiinnostavaa on tietenkin, millainen onnistumismahdollisuus tällaisella yhteishankintakisalla on näissä olosuhteissa?

Edellinen EU:n käynnistämä kisa tarvikkeiden yhteishankinnasta ei onnistunut ja tarjouksia ei tullut yhtään. Tutustu kisan jälki-ilmoitukseen. Yhteishankinta käynnistettiin kuitenkin uudelleen ja nyt meneillään olevalla kierroksella tarjouksia saatiin. Komission julkaiseman tiedotteen perusteella tarjouksia on saatu siinä määrin, että kaikki pyydetyt tuotteet ovat kokonaisuudessaan mukana.

Entä oliko Suomi ainoa, joka oli ulkona tästä järjestelystä? Myös britit ainakin olivat. Vaikka UK:n ulos jäämiseen oli muitakin syitä, kuin mitä Suomessa on kuultu, niin uutisointi aiheesta on ollut samantyyppistä kuin Suomessa.

Mitä sitten mahtaa jatkossa tapahtua yhteishankintojen osalta? Käsittääkseni nyt, kun yhteishankintamekanismi toimii ja tarjouksia on saatu, olisi syytä olettaa, että se tulee toimimaan jatkossakin.

Kansainväliset yhteishankinnat

Jos tämä EU-maiden yhteishankinta nyt onnistuu alusta loppuun saakka eli myös tilattujen tavaroiden toimitukset toteutuvat suunnitellusti, voisi yhteishankinnoista tulla toimiva työkalu EU-maissa laajemminkin. Joissain tilanteissa, varsinkin pienempien maiden, kuten Suomen kannalta, olisi edullista olla mukana isommassa EU-hankintakokonaisuudessa. Osallistuminen olisi kiinnostavaa erityisesti silloin, kun tarjoajina on isoja kansainvälisiä yrityksiä, joille pelkästään Suomen volyymi on pieni. Myös tulevaisuudessa eteen tulevissa tämän hetkisten poikkeusolosuhteiden kaltaisissa tilanteissa, joissa ostajat kilpailevat samoista niukoista tuotteista eli vallitsee ns. myyjän markkinat, olisi yhteishankinnoista varmasti hyötyä kaikille osapuolille.

Nykyisestä hankintalaista löytyy myös kansainvälisistä yhteishankinnoista pykälä 22. Siinä määritellään yleisellä tasolla, miten ja millä edellytyksillä yhteistyö käytännössä tapahtuu. Tämä pykälä on varsin vähän käytetty ja jättää luonnollisesti vielä paljon tulkinnanvaraa. Tulkinnanvaraista on esimerkiksi, miten toimitaan mahdollisessa riitautustilanteessa ja mikä on oikea osoite valituksille. Todennäköisesti valitukset tultaisiin käsittelemään siinä maassa, missä varsinaiset tilauksetkin tehdään.

Aivan erikseen täytyy myös huomioida, että yhteishankintatyökalujen käyttäminen vaatii huolellista strategista harkintaa, erityisesti normaalioloissa, koska suuret yhteishankinnat voivat tunnetusti johtaa myös tuotantomarkkinan kaventumiseen.

Kannattaako yhteishankinnoissa olla mukana?

Totta on, että yhteishankinnoissa kannattaa olla mukana. Mutta yhteishankintojen pitää tietenkin olla vain yksi monista keinoista, joilla akuuttia hankintatarvetta pyritään ratkaisemaan. Hankintatapoja on käytettävä laajalla rintamalla erilaisilla mekanismeilla.

Kriittiset olosuhteet ovat ikävä kyllä jo johtaneet myös ongelmiin, joista on uutisoitu laajasti mediassa. Esiin tulleiden ongelmien perusteella on selvää, että hankintastrategioita on kehitettävä. Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla kerrotaan, että huoltovarmuustoimintaa tullaan kehittämään siten, että suomalainen yhteiskunta on jatkossa entistä paremmin varautunut vastaaviin tilanteisiin. On myös tärkeää pitää mielessä, että hankintojen lisäksi kotimainen tuotanto on nyt avainasemassa.

Joka tapauksessa, kaikeksi onneksi STM:n sivuilla olevan uutisen mukaan Suomi on nyt mukana tulevissa yhteishankinnoissa, vaikka näille ensimmäisille kierroksille ei mukaan vielä päästykään.

PTCS auttaa hankintojen suunnittelussa

Hankintojen suunnittelusta, hankintastrategioista ja kiireellisistä hankinnoista voit kysyä myös PTCS:n asiantuntijoilta. Ota yhteyttä Laura Mäkeen tai kysy lisää Saila Eskolalta tai blogin kirjoittaneelta Pilvi Takalalta. Voit lähettää myös viestin info@ptcs.fi.


Tags: Julkiset hankinnatkoronayhteishankinnat

Arkisto: Yhteishankinnat EU-tasolla – onko Suomi vielä junassa mukana?