Vuoden 2023 kiinnostavimmat oikeustapaukset, osa 2
Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi kokosi 9.11.2023 jo 15. kerran yhteen hankinta-ammattilaiset kuulemaan ja keskustelemaan viimeisimmistä kehityskuluista sekä tulevaisuuden näkymistä julkisten hankintojen maailmassa. Päivän klassikko-osiossa ruodittiin kiinnostavimpia oikeustapauksia viimeisimmän vuoden ajalta. Panelisteina toimivat tänä vuonna Saila Eskola PTCS:ltä, Anna Kuusniemi-Laine Castrén & Snellman Oy:stä ja Mika Pohjonen Frontia Asianajotoimisto Oy:stä.
PTCS:n juristiharjoittelija Lasse Lipsanen on koonnut kuudesta käsitellystä tapauksesta kolme tiivistelmää, joista tässä esitellään hankinta-asiakirjojen julkisuutta koskeva tapaus.
Hankinta-asiakirjojen julkisuus KHO:2023:7
Panelistit esittelivät tapauksen, jossa yhteishankintayksikkönä toimiva osakeyhtiö A oli kieltäytynyt luovuttamasta B Oy:lle tietojärjestelmän hankintaan liittyviä tarjousasiakirjoja sekä hankintapäätöstä. A perusteli päätöstä sillä, ettei se ollut hankintalaissa tarkoitettu viranomainen vaan hankintalain 138 §:n 2 momentin mukainen muu hankintayksikkö. Hankintayksikön tulkinnan mukaan asiassa oli tämän vuoksi noudatettava vain asianosaisjulkisuutta, eivätkä hankinta-asiakirjat olleet yleisöjulkisia. A:n mukaan B:n asianosaisasema oli päättynyt sen vetäydyttyä kilpailutuksesta.
Hallinto-oikeus oli asiaa käsitellessään päätynyt siihen lopputulokseen, että hankintaa tehdessään A oli hoitanut julkista hallintotehtävää ja käyttänyt julkista valtaa julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeus katsoi, että asiakirjat olisi luovutettava B:lle.
KHO tulkitsi tilannetta toisin. Sen mukaan julkisten hankintojen tekeminen ei ole sellaista julkisen vallan käyttöä, jolla puututtaisiin yksityisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Näin ollen julkisuuslaki ei soveltunut asiakirjoihin, eikä A:n tarvinnut KHO:n mukaan luovuttaa niitä.
KHO palautti kuitenkin asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi siltä osin kuin kysymys oli siitä, onko kyseessä julkisuuslain 5 §:n 2 momentin tarkoittama viranomaisen asiakirja. Kyseisessä lainkohdassa nimittäin säädetään, että viranomaisen asiakirjoja ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon perusteella.
Panelistien keskustelussa kiinnostavimmaksi kysymykseksi nousikin se, onko yhteishankintayksiköinä toimivien osakeyhtiöiden asiakirjoihin mahdollista päästä käsiksi ns. eräänlaista ”oikopolkua”, jos voidaan katsoa, että yhteishankintayksikön tekemät hankintojen asiakirjat on laadittu viranomaisen toimeksiannosta. Tässä asiassa on vielä odotettava hallinto-oikeuden päätöstä ja sitä todennäköisesti seuraavaa uutta kierrosta KHO:ssa.
Asiassa oli kyse dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) sisäisestä kilpailutuksesta. Valittaja oli valituskirjelmässään muun muassa esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous oli tarjouspyynnön vastainen, koska tarjoajaa ei ollut valittu siihen osa-alueeseen, jota DPS:n sisäinen kilpailutus koski. Myöhemmissä oikeudenkäyntikirjelmissään valittaja oli lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan hinta oli poikkeuksellisen alhainen. Lisäksi valittaja esitti, että hankintayksikkö oli tehnyt hankintasopimukseen hankintasäännösten vastaisen sopimusmuutoksen.
MAO katsoi, että asia oli valittajan vastaselityksessään valitusajan päättymisen jälkeen esittämien uusien perustelujen vuoksi muuttunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla toiseksi. Tämän vuoksi asia voitiin tutkia ainoastaan siltä osin kuin alkuperäisessä valituskirjelmässä oli esitetty.
Panelistit totesivat, että ratkaisu on hyvä muistutus siitä, että kaikki tiedossa olevat valitusperusteet on tuotava esille heti tuomioistuinprosessin alussa. Hankintoja koskeva valitusprosessihan on hyvin etupainotteinen, sillä valitusaikaa on vain 14 päivää hankintapäätöksen tiedoksisaannista.
Panelistit huomauttivat kuitenkin, että vaikka MAO suhtautuu osapuolten tuomiin uusiin valitusperusteisiin kielteisesti, valvoo tuomioistuin itse viran puolesta erityisesti sellaisia mahdollisia hankintamenettelyssä sattuneita virheitä, joilla voi olla merkitystä niille potentiaalisille tarjoajille, jotka eivät osallistuneet kilpailutukseen. Ratkaisun KHO:2015:151 mukaisesti markkinaoikeus voi ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin valittaja tai muut asianosaiset ovat nimenomaisesti vedonneet.
Kiinnostaako syväsukellus oikeustapauksien pariin?
Järjestämme julkisten hankintojen ammattilaisille suunnatun Julkisten hankintojen oikeustapaukset-koulutuksen 18.4.2024. Tutustu webinaarin sisältöön ja ilmoittaudu mukaan!
Päivittyvästä Koulutuskalenterista löydät myös muut kevään julkisten hankintojen koulutuksemme.
Oletko jo Julkiset-tietopalvelumme tilaaja?
Julkiset-tietopalvelumme vuositilaajat saavat laajan kattauksen jokapäiväistä työtä helpottavaa sisältöä, kuten PTCS:n asiantuntijan kommentoimia, ajankohtaisia oikeustapauslyhennelmiä. Julkiset.fi-sivustolta saat käyttöösi myös Oikeustapaushakukoneen, jonka avulla löydät julkisia hankintoja koskevia oikeustapauksia helposti ja nopeasti.
Tags: julkiset hakinnatOikeustapaukset