Valtiontukisäännöt kuntien ja yritysten välisissä sopimussuhteissa

Valtiontukisääntöjen mukaan kunnat eivät saa esimerkiksi myydä yrityksille omaisuuttaan alihintaan. Jos julkisen sektorin organisaatio myy omaisuuttaan, ei hankintalakia sovelleta, vaan tällöin sen sijaan on otettava huomioon EU:n suoraan velvoittavat valtiontukisäännöt. EU:n valtiontukisääntöjen (SEUT 107 (1) artikla) mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

Käyn tässä blogissani käytännön esimerkkien avulla läpi, milloin esimerkiksi kunnan yritykselle antamaa tukea voidaan pitää valtiontukena. Ja mitä seuraamuksia valtiontukisäännösten noudattamatta jättämisestä voi yritykselle koitua. 

Milloin on kysessä valtiontuki?

EU:n suoraan velvoittavat valtiontukisäännöt koskevat kuntaa aina, kun se esimerkiksi ostaa yrityksiltä kiinteistöjä tai osakkeita taikka myy yrityksille omaa omaisuuttaan.

Nimestään huolimatta valtiontukena voidaankin pitää myös kunnan yritykselle myöntämää taloudellista tukea tai etuutta. Tuen myöntäjän ei siis tarvitse olla konkreettisesti valtio. Perusteeton taloudellinen tuki on kyseessä silloin, kun yritys saa kunnalta jonkun markkinaehtoihin perustumattoman taloudellisen edun (edellyttäen, että SEUT 107 (1) artiklan muut valtiontuen edellytykset täyttyvät). Perusteettomaksi taloudelliseksi tueksi voitaisiin tulkita esimerkiksi kiinteistönkauppa, jossa kunta myy 10 miljoonan euron arvoisen kiinteistön yritykselle 9 miljoonan euron kauppahinnalla.

Sellaiseen kauppahintaan, joka perustuu kohteen todelliseen markkina-arvoon, ei luonnollisesti sisälly perusteetonta taloudellista etua. Esimerkiksi, jos kunta myy 10 miljoonan euron arvoisen kiinteistön yritykselle 11 miljoonan euron hintaan, ei kauppahintaan sisälly valtiontukea, vaan kunta voi onnitella itseään kannattavasta kaupasta.

Markkinaehtoisuus sopimuksissa

Kunnan ja yrityksen välisissä sopimussuhteissa tulee aina noudattaa sopimussuhteen markkinaehtoisuuden vaatimusta. Markkinaehtoisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta ei voi maksaa ostamistaan tuotteista ylihintaa tai luovuttaa omaisuuttaan alihintaan. Markkinaehtoinen hinnoittelu tulee ottaa huomioon myös julkisen ja yksityisen sektorin välisissä yhteisyrityksissä.  Tutustu aiheeseen tarkemmin blogistamme ”Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritys hankinta- ja EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta”.

Tiivistetysti todettuna kunnan ja yrityksen välinen sopimus on markkinaehtoinen, mikäli yksityisen sektorin toimija olisi sitoutunut sopimukseen vähintään vastaavilla ehdoilla kuin kunta sitoutui.

Hankintalain ja EU:n valtiontukisääntöjen suhde pähkinänkuoressa

Järjestämällä hankintalain mukaisen tarjouskilpailun hankintayksikkö voi lähtökohtaisesti varmistaa, että hankintasopimukseen ei sisälly ylihintaa eli valtiontukea. Hankintalain mukaisesti järjestetyn tarjouskilpailun lopputuloksena muodostuu siis hankinnan kohteen markkinahinta.

Kääntäen tämä tarkoittaa, että tilanteissa, joissa hankintasopimuksen solmimista ei ole edeltänyt hankintalain mukainen tarjouskilpailu, voi hankintasopimukseen sisältyä kiellettyä valtiontukea. Käytännössä kiellettyä valtiontukea voi siis sisältyä esimerkiksi suorahankintoihin.

Kielletyn valtiontuen seuraamukset

Kunnan näkökulmasta valtiontukisääntöjen noudattamiseen rohkaisevana kannustimena on, että kunnan tekemä päätös voidaan kumota, mikäli todetaan, ettei EU:n valtiontukisääntöjä ole huomioitu päätöksenteossa (katso esimerkiksi tapaus KHO 2020:9).

Toinen mahdollinen skenaario on, että kunta joutuu valtiontukisääntöjen vastaista tukea saaneen yrityksen kilpailijoiden vahingonkorvauskanteiden kohteeksi. Näin voi käydä, jos kilpaileva yritys kokee, että sääntöjenvastainen tuki on aiheuttanut sille vahinkoa.

Kunnan valtiontukea saanut yritys voi esimerkiksi myydä tuotteitaan aiempaa halvempaan hintaan, jopa alle omakustannushintojen ja näin hankkia suurempia markkinaosuuksia. Tästä voidaan katsoa kilpailijoille aiheutuvan vahinkoa, koska tuella on vahvistettu tietyn yrityksen kilpailuedellytyksiä. Kuntien on siis syytä ottaa valtiontukisäännöt vakavasti ja huomioida ne päätöksenteossa.

Webinaari: Webinaari: Valtiontuet kuntien ja yritysten välisissä sopimussuhteissa, 12.2.2021 

Jos haluat syventää tietämystäsi valtiontukisäännöistä, kannattaa osallistua webinaariimme. Koulutuksessa käydään käytännönläheisesti läpi EU:n valtiontukisääntöjä ja niiden soveltamista kuntien ja yritysten välisessä yhteistyössä.

Webinaarin kouluttajana toimii tekstin kirjoittaja, OTM Tuukka Lappalainen. Tutustu webinaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.


Arkisto: Valtiontukisäännöt kuntien ja yritysten välisissä sopimussuhteissa